Kevätaurinkoa

Viime viikkoina on ajoittain saatu nauttia sinisestä taivaasta ja kirkkaasta kevätauringosta. Kovin ylös aurinko ei vielä nouse, minkä saa huomata koirista ja kuvaajasta kuviin lankeavista pitkistä varjoista. Kuitenkin kevätaurinkoiset päivät piristävät kyllä ihmeesti, saavat koirien keskinäiset riekkumiset näyttämään tavallista riemukkaammilta ja houkuttavat tarttumaan kameraan kaiken sen hyvän mielen tallentamiseksi.

Treenailujen osalta uusi kalenterivuosi on lähtenyt käyntiin viikottaisilla kimppatreeneillä Susannan ja Brunon kanssa. Varis on tehnyt seuraamista, maahanmenoja paikoiltaan ja liikkeestä, ilmoittautumisia ja henkilöryhmää, jossa tosin vain yksi henkilö. Liian ahkeraksi ei kyllä itseään ole päässyt tuntemaan, sillä muutoin ei sitten ollakaan treenattu juuri mitään. Pitäisi siis jotenkin päästä nyt omatoimisessa treenaamisessa käyntiin ja saada se tavaksi. Pitäisi ja pitäisi.

Rännin kanssa toko on ollut meidän talvilaji, mutta tänä talvena ei ole treenattu kerrassaan mitään ja niinpä kevään tokokokeetkin saa suosiolla unohtaa. Katsotaan tulisiko johonkin kesän tai syksyn tokokokeeseen treenattua. Jotenkin tällä hetkellä kolme 1-tulosta erikoisvoittajaluokasta tuntuu niin kaukaiselta saavutettavalta, että ei jaksa edes yrittää. Kuinkahan paljon kevätaurinkoa tarvittaisiin, että se riittäisi piristämään myös treeni-intoa?

Uuteen paikkaan muutettua ulkoilumaastot tulevat tutuksi hiljakseen. Syksyllä tuli suunnattua treenaamaan ja ulkoilemaan muutaman kilometrin automatkan päähän metsiin ja soramontuille. Lyhyemmälle kävelylenkille taas pääsi Koivukarin lehtometsään heti kotipihasta. Nyt talvella aukeaa uudet ulottuvuudet Koivukarin rantaan meren jäälle. Kotitiellä ei muuta ympärivuotista asutusta ole, joten jäällekin pääsee 250 metrin matkan varsin huoletta koirat valtoimenaan. Lisää piskien ulkoilua meren jäällä löytyy galleriasta.

Uuteen vuoteen!

Uusi vuosi on hyvällä alulla, ja on aika summailla menneet ja suunnitella tulevaa.

Rännin kanssa kävimme viime vuonna neljä jälkikoetta, joista tuloksena kaksi voittajaluokan 1-tulosta ja yksi 2-tulos. Valitettavasti kauden suurimmassa kokeessa SM-kisoissa jälki jäi ensimmäistä kertaa Rännin uralla selvittämättä. Ykköstuloksien myötä täyttyi kauden päätteeksi kuitenkin meidän varsinainen tavoite FI KVA. Uusina lajeina osallistuimme hakukokeeseen ja etsintäkokeeseen. Hakukokeessa tulos jäi saamatta, mutta etsintäkokeesta tulikin sitten samoilla tulilla EK1 ja EK2. Lisätään joukkoon vielä keväältä tokon EVL2-tulos, niin voidaan todeta, että Ränni oli aika ahkera ja taitava!

Nova on viime vuodelle esitetyn toiveen mukaisesti pysynyt terveenä ja elämäniloisena. Veteraani pistelee samat lenkit muitten mukana ja innostuu edelleen kaikesta, mitä sen kanssa vain puuhaileekin. Paikka erikoisjälkikokeeseenkin saatiin, mutta tulosta ei. Treenaaminen jäi muuttopuuhien jalkoihin ja meidän pikatreenauksella ei päästy kokeessa lupaavaa alkua pidemmälle.

Variksen kanssa on treenailtu ilman sen konkreettisempia tavoitteita. Pohjia on siis tehty niin jäljellä, esineissä, tottiksessa kuin hieman haussakin sen mitä itse olen ehtinyt ja jaksanut. Ja mikäpä on Variksen kanssa tehdessä - aika mukavalta ja omaan käteen sopivalta epeliltä se tuntuu. Selkeästi siinä on tuttuja piirteitä sekä Novasta että Rännistä.




Ja sitten uuteen vuoteen uusine toiveineen ja tavoitteineen.

Rännin ensisijainen tavoite on saavutettu, ja jatkamme harrastelua olisi-kiva-saada -ajatuksella. Mukava olisi siis edelleen saada 1-luokan tulos hakukokeesta ja erikoisjälkikokeesta. Kuka ties jatketaan myös etsintäkokeen 3-luokkaan. Itselleni voisin tässä yhteydessä asettaa tavoitteeksi myös piirinmestaruuskokeisiin osallistumisen. Viime vuonnahan unohdin tyystin ilmoittautua vakaasta aikomuksesta huolimatta.

Novan viime vuoden tavoitteet voidaan siirtää sellaisenaan myös tälle vuodelle. Toivotaan siis pikku mummelille terveyttä ja elämäniloa! Ja mikäli niitä riittää, niin mikä ettei sinnikkäästi yritetä sitä erikoisjälkikokeen 2-luokkaa edelleen.

Tavoitteiden nimeäminen Varikselle onkin haastavampi tehtävä. On todella vaikea arvioida nuoresta koirasta, missä mallissa se mahtaa syksyllä olla. Paljon on nimittäin tekemistä, mutta katsotaan, josko syksyllä startattaisiin käyttäytymiskokeella ja jälkikokeen 1-luokalla.

Variksen vuosi joka tapauksessa alkoi jo mukavasti luustokuvausten A/A 0/0 -tuloksella! Aivan ennustettuun tuloshaarukkaan osuivat myös velipoikien Eddien ja Veetin lausunnot. Vielä on jännitettävänä Tällin ja Brunon viralliset tulokset. Toivotaan, että niissä ei tule sen suurempia yllätyksiä. Kuvia kuvausreissun tiimoilta olen lisännyt galleriaan.