Treeniviikonloppu

Heinäkuussa pidettiin Ala-Temmeksellä pieni treeniviikonloppu vaasalaisten ystäviemme kanssa. Viikonlopulle osui kamala helle, mutta hyvin jaksettiin treenata, kun varattiin mukaan paljon kylmää juotavaa ja tehtiin useita lyhyitä treenikierroksia. Lauantaina aloitettiin puolenpäivän aikoihin mondioringillä, kun saatiin malinois Ira ja Toni paikalle. Macken sai pikaperehdytyksen mondioring-maalimieheksi, puvun päällensä ja sitten ei kun menoksi! Ratkiriemukasta oli ainakin Iralla ja yleisöllä, ja oikein hienosti sujui Mackenilla hyökkäykset, ohjaajan puolustus ja pako. Pikkuisen kyllä valitteli, että koira puree puvusta läpi - mutta se vaan kuuluu lajin luonteeseen! :-D

Aino ja Haloo pääsivät myös montsuilemaan pari kierrosta. Hyökkäyksissä ei ollut juuri kehumista, sillä niissä ollaan nyt ison kynnyksen äärellä, kun on siirrytty puremaan housuihin. Eipä auta siihen kuin treeniä, treeniä, treeniä lyhyeltä matkalta ja liinatuella. Toisella kierroksella tehtiin ohjaajan puolustusta, jossa esitettiin sitten ihan normisuoritukset ok otteilla.

Tottis- ja purutreenien täyteisen päivän jälkeen ehtikin vain pikaisesti jättää omat koirat kotiin ja jatkaa matkaa Varjakan venesatamaan. Varjakan saaressa meitä odotti nimittäin rantasauna, jonne matka taitettiin kapulalossilla. Mackenin ja Minnan veivattua lossimme vaijeria pitkin perille päästiin grillaamaan, saunomaan ja pulahtamaan mereen. Tähän ohjelmaosuuteen päivän sää oli täydellinen - ei olisi voinut upeampaa kesäiltaa olla! Illan päätteeksi Jannan kanssa vuorostamme veivasimme lossin takaisinpäin. Ihan hetkisen joutuivat muut venekunnat odottamaan lossilinjan ylitystä meidän veivatessa. Lossin nokassa juoma kädessä maisemista nautiskeleva Macken saikin veneilijöiltä huvittuneen kommentin "laitoit sitten akat töihin". :-D

Sisko ja sen veli  (Black Death Haloo & Hardi)

Sunnuntaina jatkettiin uusin voimin harjoituksia Ala-Temmeksellä. Aino ja Haloo pääsivät Mackenin leikitettäväksi pari kierrosta, ja eipä kyllä haittaisi vaikka pääsisivät näin tavalliseen tapaan leikkimään vieraitten kanssa useamminkin. Aika jännittävää tuntui nimittäin olevan, vaikka intoa toki olikin kovasti! Tottiksessa treenailtiin etenkin ilmoittautumista ja henkilöryhmää. Paljon on treenattavaa, mutta ei auta kuin ottaa vaan rohkeasti askeleita eteenpäin.

Pitkän ja kuuman treenipäivän päätteeksi käytiin vielä syömässä ja sitä myötä alkoikin olla viikonloppu pulkassa. Niin kiva viikonloppu oli, että uusia suunnitelmia jo vähän kaavailtiin. Mukava on näitä treenijuttuja aina yhdessä pähkäillä ja tuskailla - ja myös nähdä miten koirat ovatkin edistyneet!

Toinen sisko (Black Death Hulotte)

Vaakku saikulle

Variksen kanssa kaivettiin treenimoodi esiin ja käytiin tekemässä vuoden ensimmäinen jälki ja parit tottistelut. Reilun kilometrin mittainen jälki oli tutussa ja helpossa mutta myös ulkoilijoiden suosimassa maastossa, joten harhoja ja metsäteiden ylityksiä tuli riittämiin. Janalla jälki nousi oikeaan suuntaan, tienylitykset sujuivat ensimmäisen jälkeen rutiinilla, harhat eivät aiheuttaneet ongelmia ja kaikki kepitkin nousivat varmasti. Hieman intensiivisyys jäljen loppuosassa alkaa vähetä, kun koira väsyy, mutta loppuun asti toki Vaakku aina työnsä tekee.



Tottiskentällä Vaakku on ollut tohkeissaan päästessään pitkästä aikaa touhuamaan. Kisanomaisemmat ilmoittautumistreenit, hankilöryhmät, paikkamakuut ja laukaukset olivat vasta suunnitteluasteella - ja sinne ne valitettavasti jäivätkin. Seuraamisessa Vaakun tuttu hönkiminen oli omituisen hajuista ja tarkempi tutkiminen paljasti, että alaleuasta on M1-hammas täysin säpäleenä. Välittömästi operoitunakin SM-kisat olisivat jääneet välistä lääkekuurin varoajan vuoksi - saati sitten kun poistoon saatiin aika vasta heinäkuun lopulle. Oi ja voi tätä harmituksen määrää! Vaan ei auta kuin hoitaa Vaakku kuntoon ja toivoa, että saadaan koepaikka tai pari syksylle ja voidaan osallistua SM:iin ensi vuonna.



Junnujen kanssa on yritetty ahkeroida BH:n ja mondioringinkin tottiskuvioita. Haloo on pallohulluna ja sähäkkänä tyyppinä tottiksessa ihan kiitollinen treenattava. Aino puolestaan loivaliikkeisempänä luonteena on hieman haastavampi tottiskoira. Yllättävästi videolle onkin siis päätynyt lähinnä Haloota. :)