Luulin jo ettei Nova-vanhus enää tohdi uida ollenkaan, mutta mitä vielä, nyt uintireissulla jäälin montuilla teräsmummo 14v 4kk uiskenteli vaikka kuinka paljon! Taisi pikku uintipulahdustensa myötä huomata, että pelastusliivit yllä ei tarvitsekaan yrittää pysyä pinnalla henkensä edestä, vaan voi uiskennella leppoisasti niin paljon kuin haluaa. Laitettiinkin heti tilaukseen omat pelastusliivit, kun niille näyttää nyt käyttöä löytyvän. Täytynee käydä ostamassa mummolle myös ihan oma vesilelu. Vaikka yllättävän monta kertaa se onnistuikin nuorempien perässä uidessaan viemään toisen lelun Variksen toheloimpana jäädessä ilman. Ränni sai myös uuden "kottaraisen" uimaseurakseen.
Viime viikonloppuna Ränni kävi pyörähtämässä Oulun kansainvälisessä koiranäyttelyssä Saija Juutilaisen kehässä. Heinäkuussa meillä ei ole kokeita tai kisoja luvassa, joten ilmoitin Rännin nyt sitten lähinäyttelyihin, kun se yli 10-vuotiaana voi osallistua liki ilmaiseksi - mennään kehään asti niistä mihin nyt sitten lopulta satutaan ehtimään. Ränni liikkuu vaivoitta, on saanut pitää turkkinsa ja muutenkin on ihan näyttelykelpoisessa kunnossa, niin kivahan se on tällaista iäkkäämpääkin veteraania käyttää tilaisuuden tullen näytillä ja etenkin siinä samalla viettää mukavaa kesäpäivää ja tavata tuttuja.
"10,5 vuotta. Malliltaan kaunis, hyvin narttumainen kokonaisuus. Narttumainen pää. Hyvä otsapenger ja ilme. Vahva purenta (hammastodistus). Hyvä kaula ja ylälinja. Etukulmaukset saisivat olla paremmat ja kaksoiskannukset vahvemmat. Sujuvat liikkeet, mutta ikä näkyy jo hieman löysyytenä ja voimattomuutena. Hyvä karvanlaatu." VET ERI1, VSP-veteraani
Tuohon liikkeitten löysyyteen olen kiinnittänyt itsekin huomiota. Iän myötä on Rännin lihasjäntevyys hiljakseen alkanut vähentyä. Lihaksia on vielä aivan kiitettävästi, mutta ne tuntuvat käsiin aiempaa pehmeämmiltä. Näyttelykehässä tosin asiaan varmasti vaikutti sekin, että yritettiin olla mahdollisimman tylsistyneitä ja pitää näin häntä nätisti alhaalla - vaihtoehtona olisi ollut taatusti reippaampi liikkuminen, mutta samalla myös se liehuhäntä.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Näyttely. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Näyttely. Näytä kaikki tekstit
perjantai 18. heinäkuuta 2014
maanantai 15. heinäkuuta 2013
Agilityt ja näyttelyt
Heinäkuun toisella viikolla oli muodossa jos toisessa meidän mukavuusalueen ulkopuolelle sijoittuvaa aktiviteettia. Maanantaina oli oman agilityseuran iltakisat, joissa kakkosluokille oli Anders Virtasen hyppyrata ja perusrata. Variksen kanssa käytiin hyppelemässä molemmat startit, ja vaikka tuloksilla ei juhlittu (hyl ja 10), niin meno oli eka radalla ehkä jopa parasta mitä tähän mennessä on nähty. Kuin eri koira, kuten eräs tuttu kommentoi. Toivotaan, että se eri koira putkahtelis agibaanalla esiin useamminkin!
Viikonloppuna oli Oulun kansainväliset koiranäyttelyt, joihin olin ilmoittanut Variksen molemmille päiville. Heti sen tehtyäni alkoi kaduttaa aivan vietävästi, ja monet kerrat ehdin päivitellä, mitä ihmettä olen taas oikein ajatellut. Eihän me sitä näyttelytulosta tarvita vielä pitkiin aikoihin! Vaan tehty mikä tehty. Parit edeltävät keskiviikkotottikset uhrattiin Variksen osalta näyttelykopeloinnin ja -liikehdinnän harjoitteluun. Ehkä tämä on sitä osastoa, jossa ei tiedä itkeä vai nauraa, mutta kyllä me sit kuitenkin päädyttiin kuollaksemme nauramaan Vaakun esittämille yhdensuuntaisille liikkeille, joissa siis jokaisella raajalla on yksi, keskenään erilainen, suunta...
Lauantaina briardit arvosteli Anca Giura, Romania. Variksen nähdessään hän kyseli hämmästyneenä ja huvittuneena moneen otteeseen, missä tämän koiran turkki on. Eihän siinä auttanut kuin kertoa, että kyllä me kaikki otettiin mukaan ja tässä se kaikki nyt on. Hieman yllättyneeltä hän näytti, kun EH otettiin niin ilahtuneena vastaan, ja saatiin siinä vielä suullinenkin selostus, että rakenne on hyvä, mutta kun turkkia pitäisi olla enemmän.
Lauantaina saatiin jo mitä tarvitaan, joten olin aivan kahden vaiheilla, mennäänkö sunnuntaina enää kehään ollenkaan. Ennen briardeja Bill Walkey, Kanada, arvosteli belgianpaimenkoirat, ja kun hetken kehän seuraamiseni aikana kolme tervuerennarttua, muun muassa edellispäivän VSP, oli käytöksen vuoksi poistunut kehästä ruskean lippulapun saattelemana, niin olin yhä enemmän kahden vaiheilla. Vaan onneksi kuitenkin mentiin kehään. Vaakku käyttäytyi hyvin, ja sai uimapukukierroksellaan ERI:n ja kaiken kukkuraksi SA:n. (Tässä kohtaa kehän laidalla riemu repesi siihen malliin, että tuomariakin ensi kerran oikein hymyilytti - kiitti kaverit ja kanssaesiintyjät treeneistä ja kannustuksesta!) Kun vielä parasta narttua valitessa Varis sijoittui neljänneksi ja edellä oli kokeneita kaunottaria sertikiintiöt täynnä, niin serti siirtyi Vaakulle asti. Ohoh!
Viikonloppuna oli Oulun kansainväliset koiranäyttelyt, joihin olin ilmoittanut Variksen molemmille päiville. Heti sen tehtyäni alkoi kaduttaa aivan vietävästi, ja monet kerrat ehdin päivitellä, mitä ihmettä olen taas oikein ajatellut. Eihän me sitä näyttelytulosta tarvita vielä pitkiin aikoihin! Vaan tehty mikä tehty. Parit edeltävät keskiviikkotottikset uhrattiin Variksen osalta näyttelykopeloinnin ja -liikehdinnän harjoitteluun. Ehkä tämä on sitä osastoa, jossa ei tiedä itkeä vai nauraa, mutta kyllä me sit kuitenkin päädyttiin kuollaksemme nauramaan Vaakun esittämille yhdensuuntaisille liikkeille, joissa siis jokaisella raajalla on yksi, keskenään erilainen, suunta...
Lauantaina briardit arvosteli Anca Giura, Romania. Variksen nähdessään hän kyseli hämmästyneenä ja huvittuneena moneen otteeseen, missä tämän koiran turkki on. Eihän siinä auttanut kuin kertoa, että kyllä me kaikki otettiin mukaan ja tässä se kaikki nyt on. Hieman yllättyneeltä hän näytti, kun EH otettiin niin ilahtuneena vastaan, ja saatiin siinä vielä suullinenkin selostus, että rakenne on hyvä, mutta kun turkkia pitäisi olla enemmän.
Correct structure. Beautiful character. Good propotions of the head. Correct bite. Dark eyes. Good topline, underline. Open in the backpart a little bit. Good quality of coat, just little short. KÄY EH, KÄK 1
Lauantaina saatiin jo mitä tarvitaan, joten olin aivan kahden vaiheilla, mennäänkö sunnuntaina enää kehään ollenkaan. Ennen briardeja Bill Walkey, Kanada, arvosteli belgianpaimenkoirat, ja kun hetken kehän seuraamiseni aikana kolme tervuerennarttua, muun muassa edellispäivän VSP, oli käytöksen vuoksi poistunut kehästä ruskean lippulapun saattelemana, niin olin yhä enemmän kahden vaiheilla. Vaan onneksi kuitenkin mentiin kehään. Vaakku käyttäytyi hyvin, ja sai uimapukukierroksellaan ERI:n ja kaiken kukkuraksi SA:n. (Tässä kohtaa kehän laidalla riemu repesi siihen malliin, että tuomariakin ensi kerran oikein hymyilytti - kiitti kaverit ja kanssaesiintyjät treeneistä ja kannustuksesta!) Kun vielä parasta narttua valitessa Varis sijoittui neljänneksi ja edellä oli kokeneita kaunottaria sertikiintiöt täynnä, niin serti siirtyi Vaakulle asti. Ohoh!
Good shoulder and well developed second thigh. Strong topline. Coat waterproof. Head strong and good size. Moves well and confidently. Suhtautuminen tuomariin: rodunomainen lähestyttäessä. KÄY ERI, KÄK1, SA, PN4, SERTKuvat Sanna Kärkkäinen
![]() |
| Oops, mihinkä se häntä notkahti |
![]() |
| Wuhuu! |
maanantai 14. heinäkuuta 2008
Suojuoksua
Oulun perinteiset kevään ja syksyn koiranäyttely pidettiin nyt yhtenä viikonloppuna, ja Rännikin tuli ilmoitettua näihin karkeloihin. Oulun seudulla on satanut viime aikoina niin paljon vettä, ettei raviradan keskusviheriö sitä kaikkea ollut pystynyt imemään. Niinpä lauantaina saatiin briardkehässäkin ravata pitkään heinään päässeessä, vettä lainehtivassa ja mudaksi mylläytyneessä pellossa slovenialaisen Rajko Rotnerin ihmeteltävänä. Rännin tuloksena KÄY EH1.
"Should be bigger and stronger. Good condition. Nice temperament. Medium strong head. Need more front angulation and stubstance. ??? moving. Need more coat. Good represented."
Lauantaista viisastuneena varustauduin sunnuntain kehään kumisaappailla. Niistä olikin paljon iloa, kun tällä kertaa saatiin vettä taivaan täydeltä. Sade kasteli joka paikan - mutta jee, sukat säilyi kuivana! Sunnuntain briardkehä oli paremmassa päässä viheriötä; nurtsi oli sopivan lyhyt ja vesikin imeytyi hieman paremmin. Rännille nyt kroatialaiselta Igor Selimovicilta KÄY ERI1 PN2 VASERT.
"Good format. Feminine. Good lines of head. Straight back. Good angulation. Good drive."
tiistai 17. heinäkuuta 2007
Erkkarihulinaa
Tiina ja Jimi kyläilivät luonamme, kun briardien erikoisnäyttely ja mestaruustoko järjestettiin kotinurkillamme Virpiniemessä. Tokomestaruuskokeen järjestelyt saatiin hoidettua kunnialla, ja näyttelykehässä riitti katseltavaa pitkälle iltapäivään. Tapahtuman yhteydessä Jimi, Ränni ja Nova kävivät luovuttamassa verinäytteen Hannes Lohen koirageenitutkimukseen. Aivan päivän viimeisten koirien joukossa Ränni kävi pyörähtämässä Marlies Werkmeisterin arvosteltavana. Rännille rodun ainoana käyttöluokan narttuna tulokseksi hienosti ERI1.
"Kaunismuotoinen narttu. Tyypillinen pää, mutta hieman lyhyt kuono. Keskiruskeat silmät. Oikea purenta. Lapa hieman jyrkkä. Rinta ja selkä erinomaiset. Häntä hieman niukka. Erinomainen karvapeitteen laatu ja varsin kaunis väri. Varsin hyvät liikkeet. Häntä hieman iloinen."

Sunnuntaipäivän hikoilimme metsässä jäljestellen ja tottiskentällä noutoja hioen. Jimi sai välillä treenata lujempaa otetta kapulasta vieraankin ohjaajan kanssa, mikä ei näyttänyt poikaa yhtään häkellyttävän. Lisää kuvia Jimin kapulatreenistä kuvagalleriassa.

"Kaunismuotoinen narttu. Tyypillinen pää, mutta hieman lyhyt kuono. Keskiruskeat silmät. Oikea purenta. Lapa hieman jyrkkä. Rinta ja selkä erinomaiset. Häntä hieman niukka. Erinomainen karvapeitteen laatu ja varsin kaunis väri. Varsin hyvät liikkeet. Häntä hieman iloinen."

Sunnuntaipäivän hikoilimme metsässä jäljestellen ja tottiskentällä noutoja hioen. Jimi sai välillä treenata lujempaa otetta kapulasta vieraankin ohjaajan kanssa, mikä ei näyttänyt poikaa yhtään häkellyttävän. Lisää kuvia Jimin kapulatreenistä kuvagalleriassa.

maanantai 1. elokuuta 2005
Muotovalio!
Vietimme Napin ja Novan kanssa aurinkoisen päivän koiranäyttelyssä Torniossa. Napin tuloksena oli EH nuortenluokassa. Nova puolestaan sai kuin saikin käyttöluokassa ERIn ja pokkasi PN2-sijalta viimeisen sertinsä ja FIN MVA -tittelin! Jihuu - nyt se on sitten kasassa! Briardit tuomaroi Kurt Nilsson. Kiitokset Susanna ja Minna koirien esittämisestä!
Nova: "Femiininen. Erinomainen pää ja ilme. Erinomainen kaula. Eriomaiset mittasuhteet. Hyvin kulmautunut ja erinomaiset käpälät. Erittäin hyvät liikkeet. Ei parhaassa turkissa tänään."

Nappi: "Femiininen ikäisekseen. Erinomainen pää ja ilme. Erinomainen kuono. Hyvät korvat. Erinomainen kaula. Erinomaiset mittasuhteet. Tulisi olla paremmat etukulmaukset, erinomaiset takana. Erinomaiset kannukset. Ikäisekseen hyvät liikkeet. Voisi kuitenkin esiintyä itsevarmemmin."

Nova: "Femiininen. Erinomainen pää ja ilme. Erinomainen kaula. Eriomaiset mittasuhteet. Hyvin kulmautunut ja erinomaiset käpälät. Erittäin hyvät liikkeet. Ei parhaassa turkissa tänään."

Nappi: "Femiininen ikäisekseen. Erinomainen pää ja ilme. Erinomainen kuono. Hyvät korvat. Erinomainen kaula. Erinomaiset mittasuhteet. Tulisi olla paremmat etukulmaukset, erinomaiset takana. Erinomaiset kannukset. Ikäisekseen hyvät liikkeet. Voisi kuitenkin esiintyä itsevarmemmin."

Tilaa:
Blogitekstit (Atom)



