Sunnuntaina annosteltiin taas kissanruuat purkkeihin ja paineltiin Annalankankaalle treenaamaan. Siitä tulikin varsinainen treenikimara, kun kaikille kolmelle turrille tehtiin eri lajin harjoitus.
Nova pääsi pitkästä aikaa oikeasti treenaamaan - ja vielä huomattavan pitkästä aikaa viestiä. Rata oli kangasmetsässä, arviolta 300 metriä ja B-piste nousi mäen päälle. Noppis juoksi ihan hyvin A-pisteelle ja sieltä takaisin B-pisteen yli C-pisteelle, mihin olin siirtynyt sitä vastaanottamaan. Tähän kuvioon pitäisi sitten kasvattaa varmuutta ja venyttää pituutta. Ylimääräisenä lähetin Novan vielä edeltäni takaisin A-pisteelle, mutta silloin se pysähtyi saman tien katsomaan minua ja lähti vasta kolmannesta käskystä matkaan. Aavistuksen verran se himmasi minulta lähtiessä ensimmäiselläkin osuudella ennen kuin kiihdytti kunnon vauhtiin. Toivotaan, että lähtö tuosta varmistuu, kun lajin rutiinit tulevat tutuksi.
Varis teki kolme hakupistoa. Yksi maalimies oli käytettävissä, joten tehtiin kaikki pistot samalle puolelle siirtyen aluetta eteenpäin. Varis teki siinämäärin suorat pistot, että osui kahdella ensimmäisellä kerralla melko suoraan maalimiehelle, vaikka ei taatusti aivan tarkalleen voinut nähdä, mihin kohtaa maalimies maastoutui. Kiva tietysti, että osaa juosta suoraan osoitettuun suuntaan, mutta olisihan se huojentavaa, jos näkisi sen käyttävän nenäänsäkin hieman. Kolmannelle pistolle lähetinkin sen kymmenisen metriä maalimiehen sivuun tuulen alle ja kohdalla se sitten tekikin näppärän suunnanmuutoksen maalimiehen luo. Videolta löytyy ne ensimmäiset lähetykset.
Rännin osuudeksi jäi tällä kertaa vain kokeenomainen tarkkuusetsintä. Pääsimme siis valmiiseen ruutuun, johon oli piilotettu 10 snt kolikko. Ränni oli toki autossa virittäytynyt tunnelmaan "kannustaen" muiden vauhdikkaita haku- ja viestitreenejä ja pääsi itse viimeisenä tekemään tarkkiksen kaltaisen pikkutarkan nykerrystehtävän. Videolle tallentui siis arvatenkin tavallista rauhattomampi esitys. Nooh, onneksi säntäämisestä ja kaikesta hännäheilutuksesta ja muusta touhotuksesta huolimatta kolikko kuitenkin löytyi puolessatoista minuutissa.
maanantai 28. kesäkuuta 2010
sunnuntai 27. kesäkuuta 2010
Juhannuksen chillailut
Juhannusaattona ja -päivänä annettiin treenailujen olla ja heittäydyttiin täysin vesileikkeihin, grillailuun ja chillailuun. Lisää kuvia piskien uimareissuista löytyy galleriasta.
Varis näyttää kotipihassa uimisen jäljiltä kuivuttuaan tavallista pörröisemmältä - ja vähemmän hörökorvaiselta. Pentujen chillailua pihassa tuli videollekin. Ensimmäisessä pätkässä näyttää siltä, että suolistettu pupulelu on Veetin, seuraavassa pätkässä se on ikäänkuin yhteinen ja viimeisessä Varis on selvästi sitä mieltä, että se on Vain Ja Ainoastaa Vaakun lelu...
Varis näyttää kotipihassa uimisen jäljiltä kuivuttuaan tavallista pörröisemmältä - ja vähemmän hörökorvaiselta. Pentujen chillailua pihassa tuli videollekin. Ensimmäisessä pätkässä näyttää siltä, että suolistettu pupulelu on Veetin, seuraavassa pätkässä se on ikäänkuin yhteinen ja viimeisessä Varis on selvästi sitä mieltä, että se on Vain Ja Ainoastaa Vaakun lelu...
tiistai 22. kesäkuuta 2010
Varis yks vee
Variksella sisaruksineen oli eilen syntymäpäivä, kun Rännin ja Irauksen pentuviisikko täytti yhden vuoden. Viime vuonna kesäkuun 21. päivä osui juhannusviikonlopulle, joten meillä vietettiin silloin juhannusta pentuvalvojaisten merkeissä. Pentujen alkutaival löytyy kuvineen Pentukuumetta-blogista, ja aika moneen kertaan olen sen katsellut läpi jo tässä ensimmäisen vuoden varrella. Oih ja voih niitä aikoja!
Ja sitten takaisin tähän päivään. Variksesta on kasvanut keskikokoinen, villi ja vauhdikas tytönhupakko. Hieman ennakkoon jännitti, millaisiin mittoihin isokokoisen Irauksen tytär kasvaa, mutta silmämääräisesti Varis näyttää melko samankokoiselta kuin Ränni. Tempperamentiltaan Varis on vilkas ja hektinenkin, mutta ruokaan se on pienestä pitäen keskittynyt hyvin. Ruokahalu onkin aina ollut erinomainen, ja hieman on vahdittava, ettei Varis oman ruoan jälkeen syöksy jatkamaan Novan kupista. Rännin kupille se ei uskalla mennä, mutta Nova ei selvästi nauti aivan samaa kunnioitusta. Ruoan jälkeen Variksella on tapana putsata Novan naamasta viimeisetkin ruokahippuset huolella ja hartaudella - kohteen hurjasta murinasta ja irvistelystä huolimatta. Enää Nova ei edes viitsi vastustella, sillä naamapesu tulee halusi tai ei.
Keskenään mummo, mamma ja muksu ovat hyvät kaverit. Ne leikkivät ja kisuavat päivittäin joko kaksin tai kolmisin, eikä minkäänlaisia jännitteitä ole ollut ilmassa toistaiseksi. Ränni tuntuu jopa entistä leikkisämmältä ja leppoisammalta pentueensa jälkeen ja Variksen jäätyä kotiin. Metsälenkeillä vauhti ja etenkin vaaralliset tilanteet ovat kasvaneet eksponentiaalisesti kolmannen pyörän myötä. Nopeuskisoissa Varis kepittää muut kirkkaasti ja liikettä riittää vielä muiden menon tasoituttua.
Varsinaisia ominaisuuksia on vielä monin paikoin mahdoton arvioida, kun kouluttamistakaan ei ole tehty lähellekään sanan koko laajuudessa. Toistaiseksi Varis on käytännössä vain tavoitellut namia ja pelaillut leluilla, ja niiltä osin sillä on mukavasti ahneutta, intoa saalistaa ja paloa leikkiä. Siihen hyvin vähään, mitä siltä on tähän mennessä joissain tilanteissa kevyesti vaadittu, se on kyllä vastannut luonnostaan hyvin aktiivisesti. Sosiaaliset tilanteet jännittävät Varista aikalailla, joten se häiritsee vielä aika paljon muuta tekemistä ja vaatii tottumista ja oppimista. Aika näyttää millaisella vietillä ja intensiteetillä se pystyy suorittamaan, miten se kantaa läpi kokonaisten suoritusten, missä määrin siltä pystyy vaatimaan parempaa-voimakkaampaa-nopeampaa suoritusta, miten se pystyy toimimaan ja keskittymään painostavammissa tilanteissa ja niin edelleen.
Tuleepa Variksesta mitä tahansa tai on tulematta, niin kerrassaan hauska persoona se on joka tapauksessa. Ja tottahan Vaakku saa tehdä, mitä Vaakku haluaa. Tosin ajoittain tuohon on ihan turvallisuuden ja edes jonkinlaisen yhteisymmärryksen nimissä pitänyt lisätä Vaakku saa tehdä, mitä Vaakku haluaa, mutta Vaakun täytyy haluta samoja asioita kuin minä.
Täyden vuoden kunniaksi kävimme ottamassa kuvan samalla kivellä, samalla kokoonpanolla kuin syyskuussa 2009. Varis on selvästi kasvanut korviensa välissä, mutta mitä ihmettä on tapahtunut Novalle!?
Ja sitten takaisin tähän päivään. Variksesta on kasvanut keskikokoinen, villi ja vauhdikas tytönhupakko. Hieman ennakkoon jännitti, millaisiin mittoihin isokokoisen Irauksen tytär kasvaa, mutta silmämääräisesti Varis näyttää melko samankokoiselta kuin Ränni. Tempperamentiltaan Varis on vilkas ja hektinenkin, mutta ruokaan se on pienestä pitäen keskittynyt hyvin. Ruokahalu onkin aina ollut erinomainen, ja hieman on vahdittava, ettei Varis oman ruoan jälkeen syöksy jatkamaan Novan kupista. Rännin kupille se ei uskalla mennä, mutta Nova ei selvästi nauti aivan samaa kunnioitusta. Ruoan jälkeen Variksella on tapana putsata Novan naamasta viimeisetkin ruokahippuset huolella ja hartaudella - kohteen hurjasta murinasta ja irvistelystä huolimatta. Enää Nova ei edes viitsi vastustella, sillä naamapesu tulee halusi tai ei.
Keskenään mummo, mamma ja muksu ovat hyvät kaverit. Ne leikkivät ja kisuavat päivittäin joko kaksin tai kolmisin, eikä minkäänlaisia jännitteitä ole ollut ilmassa toistaiseksi. Ränni tuntuu jopa entistä leikkisämmältä ja leppoisammalta pentueensa jälkeen ja Variksen jäätyä kotiin. Metsälenkeillä vauhti ja etenkin vaaralliset tilanteet ovat kasvaneet eksponentiaalisesti kolmannen pyörän myötä. Nopeuskisoissa Varis kepittää muut kirkkaasti ja liikettä riittää vielä muiden menon tasoituttua.
Varsinaisia ominaisuuksia on vielä monin paikoin mahdoton arvioida, kun kouluttamistakaan ei ole tehty lähellekään sanan koko laajuudessa. Toistaiseksi Varis on käytännössä vain tavoitellut namia ja pelaillut leluilla, ja niiltä osin sillä on mukavasti ahneutta, intoa saalistaa ja paloa leikkiä. Siihen hyvin vähään, mitä siltä on tähän mennessä joissain tilanteissa kevyesti vaadittu, se on kyllä vastannut luonnostaan hyvin aktiivisesti. Sosiaaliset tilanteet jännittävät Varista aikalailla, joten se häiritsee vielä aika paljon muuta tekemistä ja vaatii tottumista ja oppimista. Aika näyttää millaisella vietillä ja intensiteetillä se pystyy suorittamaan, miten se kantaa läpi kokonaisten suoritusten, missä määrin siltä pystyy vaatimaan parempaa-voimakkaampaa-nopeampaa suoritusta, miten se pystyy toimimaan ja keskittymään painostavammissa tilanteissa ja niin edelleen.
Tuleepa Variksesta mitä tahansa tai on tulematta, niin kerrassaan hauska persoona se on joka tapauksessa. Ja tottahan Vaakku saa tehdä, mitä Vaakku haluaa. Tosin ajoittain tuohon on ihan turvallisuuden ja edes jonkinlaisen yhteisymmärryksen nimissä pitänyt lisätä Vaakku saa tehdä, mitä Vaakku haluaa, mutta Vaakun täytyy haluta samoja asioita kuin minä.
Täyden vuoden kunniaksi kävimme ottamassa kuvan samalla kivellä, samalla kokoonpanolla kuin syyskuussa 2009. Varis on selvästi kasvanut korviensa välissä, mutta mitä ihmettä on tapahtunut Novalle!?
sunnuntai 20. kesäkuuta 2010
Voimistuvaa treenirintamalla
Tyyntä, suorastaan peilityyntä, on ollut treenirintamalla. Heti etsintäkokeen jälkeen kävimme treenaamassa Susannan ja Brunon kanssa, mutta sen jälkeen on lilluttu tyynissä vesissä. Rännin kanssa en lähes pariin viikkoon treenannut kerrassaan mitään ja Variksenkin kanssa hyvin vähän.
Susannan ja Brunon kanssa treenatessa otin Rännille kokeen jälkeen palauttavaksi hakutreeniksi pari pistoa palkkaavine maalimiehineen. Samalle puolelle peräkkäin lähettäessä ja samaa maalimiestä vain alueella eteenpäin siirrättäessä Ränni aina painelee ensin edelliselle piilolle ja kurvaa sieltä sitten hajuvanaa pitkin maalimiehelle. Pääasia kuitenkin, että maalimieheltä sai taas parin pihimmän maalimiehen jälkeen palkkaa - eikä vanha piilo aiheuttanut mitään epäselvyyksiä kiintorullan kanssa. Pitää kuitenkin jatkossa tehdä nämä yhden miehen pikatreenit reilusti haamuina. Varis puolestaan pääsi esineruutuun, missä ensin vietiin esine yhdessä ja toisella kertaa Varis sai katsoa viemisen etulaidalta - näissä ei ongelmaa.
Pikku hiljaa on taas uudella innolla alettu virittäytyä treenitaajuudelle. Varis on saanut noukkia jälkiruokansa muutamaan otteeseen sekä nurmelta että metsästä. Harmittavasti toisella metsäjäljellä saimme hyttysten lisäksi seuraa myös muurahaisista. Ihmeen hyvällä halulla Varis imuroi namit muurahaisineen päivineen, vaikka hieman meinasi pärskytyttää ja kerran pääsi inahduskin mitä ilmeisimmin muurahaisen puremasta. Täytyy siis valita jälkimetsä hieman paremmin tai suunnata nurtsille tai pellolle.
Rännille olen tehnyt muutaman täysikokoisen esineruudun, josta olen haetuttanut kaksi tai kaikki kolme esinettä kokeenomaisesti ilman välipalkkoja. Aina kun ruudussa jalkojen liike ei ole ollut riittävää, olen jyrähtänyt koiran takaisin ja lähettänyt uudelleen. Aivan livakasti Ränni on pistoille sännännytkin ja reagoi hyvin esineisiin ja tuo nopeasti. Pudotetun esineen nouto 100 metrin matkalta on kokeiltu pariin kertaan. Siinä ei ole ollut ongelmaa, joskin hieman Ränni mielestäni matkan edetessä alkaa jo odotella esinettä. Tarkkuusetsinnästä tuntuu tulleen suorastaan Rännin suosikki. Viiden sentin kolikko on etsitty ja tuotu niin varmasti ja nopsasti, ettei enää uskoisi tässä tehtävässä koskaan mitään vaikeutta olleenkaan.
Voimistuvaa tuulta on siis ilmassa treenaamisessa. Ja kuten arvata saattaa, koe taas uhkaavasti lähestyy. Kaikeksi onneksi on noiden edellä mainittujen 20-30 pisteen arvoisten noutojen ja etsintöjen jälkeen treenaamatta enää sellaiset pikku jutut kuin tottis, haku ja jälki. :))
Susannan ja Brunon kanssa treenatessa otin Rännille kokeen jälkeen palauttavaksi hakutreeniksi pari pistoa palkkaavine maalimiehineen. Samalle puolelle peräkkäin lähettäessä ja samaa maalimiestä vain alueella eteenpäin siirrättäessä Ränni aina painelee ensin edelliselle piilolle ja kurvaa sieltä sitten hajuvanaa pitkin maalimiehelle. Pääasia kuitenkin, että maalimieheltä sai taas parin pihimmän maalimiehen jälkeen palkkaa - eikä vanha piilo aiheuttanut mitään epäselvyyksiä kiintorullan kanssa. Pitää kuitenkin jatkossa tehdä nämä yhden miehen pikatreenit reilusti haamuina. Varis puolestaan pääsi esineruutuun, missä ensin vietiin esine yhdessä ja toisella kertaa Varis sai katsoa viemisen etulaidalta - näissä ei ongelmaa.
Pikku hiljaa on taas uudella innolla alettu virittäytyä treenitaajuudelle. Varis on saanut noukkia jälkiruokansa muutamaan otteeseen sekä nurmelta että metsästä. Harmittavasti toisella metsäjäljellä saimme hyttysten lisäksi seuraa myös muurahaisista. Ihmeen hyvällä halulla Varis imuroi namit muurahaisineen päivineen, vaikka hieman meinasi pärskytyttää ja kerran pääsi inahduskin mitä ilmeisimmin muurahaisen puremasta. Täytyy siis valita jälkimetsä hieman paremmin tai suunnata nurtsille tai pellolle.
Rännille olen tehnyt muutaman täysikokoisen esineruudun, josta olen haetuttanut kaksi tai kaikki kolme esinettä kokeenomaisesti ilman välipalkkoja. Aina kun ruudussa jalkojen liike ei ole ollut riittävää, olen jyrähtänyt koiran takaisin ja lähettänyt uudelleen. Aivan livakasti Ränni on pistoille sännännytkin ja reagoi hyvin esineisiin ja tuo nopeasti. Pudotetun esineen nouto 100 metrin matkalta on kokeiltu pariin kertaan. Siinä ei ole ollut ongelmaa, joskin hieman Ränni mielestäni matkan edetessä alkaa jo odotella esinettä. Tarkkuusetsinnästä tuntuu tulleen suorastaan Rännin suosikki. Viiden sentin kolikko on etsitty ja tuotu niin varmasti ja nopsasti, ettei enää uskoisi tässä tehtävässä koskaan mitään vaikeutta olleenkaan.
Voimistuvaa tuulta on siis ilmassa treenaamisessa. Ja kuten arvata saattaa, koe taas uhkaavasti lähestyy. Kaikeksi onneksi on noiden edellä mainittujen 20-30 pisteen arvoisten noutojen ja etsintöjen jälkeen treenaamatta enää sellaiset pikku jutut kuin tottis, haku ja jälki. :))
perjantai 4. kesäkuuta 2010
sunnuntai 30. toukokuuta 2010
Yippee - EK1
Lauantaiaamuna matkattiin koko lauman voimin Rännin etsintäkokeeseen Raaheen. Kokoontumispaikalle kerääntyi joukko uusia ja vanhoja tuttavuuksia, ja tarkastusten jälkeen siirryttiin ensitöiksi jälkimaastoon.
Janalla Ränni nosti jäljen suoraviivaisesti ja iloiseksi yllätykseksi aivan oikeaan suuntaan. Jäkäläisellä mäntykankaalla jäljestäminen oli helppoa kuin heinän teko, mutta kolmoskeppi onnistuttiin silti missaamaan ja se käytiin nostamassa viimeisen kepin jälkeen. Pisteitä täydet 50.
Seuraavaksi siirryttiin kangasmetsäaukealle, jonka ympäristössä suoritettiin kaikki muut maasto-osiot. Mukava, kun sai leiriytyä aloilleen, juoruta kisakavereitten kanssa ja käydä omalla vuorollaan aina kävelymatkan päässä tekemässä koesuoritus. Pudotetun esineen noudot sai katsella jopa mukavasti suoraan omasta retkituolista.
Ensin oli kuitenkin vuorossa meidän suurin jännityksen aihe, haku. Alueen vasen puoli oli sammalista, kosteaa vitikkoa ja oikea puoli nousi kallioisena ja kivikkoisena loivasti ylämäkeen. Ränni teki aluksi vain lyhyet pistot kohti molempia etukulmia. Lähetin hieman eri kohdasta uudelleen vasempaan etukulmaan tiukemmalla käskyllä, ja sinne Ränni nyt upposikin paremmin. Sieltä se toi myös vauhdilla rullan ja teki hyvän näytön maalimiehelle, joka oli pressun alla etukulman leikkaavan vesiojan takana. Seuraavalla pistolla oikealle puolelle annoin Rännin edetä alueen loppuun asti. Takakulmasta kallioisen mäen takaa se tulikin rullan kanssa ja teki näytön naamioverkolla peitetyssä avoimessa piilossa olevalle maalimiehelle. Työskentelystä hieman vähennyksiä, pisteitä 77.
Esineruutu oli niinikään hyvin vaihtelevassa maastossa. Ränni lähti ruutuun taas raivostuttavan hitaasti, mutta paransi tahtiaan, löysi melko pian nahkaremmin pätkän ja toi vauhdikkaasti. Pisteitä täydet 30, vaikka alun himmaamisesta olisi voinut yhden pisteen rokottaakin.
Pudotetun esineen nouto tehtiin mukavalla radalla. Meidän esineenä toimiva rullattu keittiöpyyhe on Rännille jo selvä merkki, mitä seuraavaksi tehdään. Ränni seurasi lähtöpisteestä radan päähän erinomaisesti, lähti vauhdikkaasti matkaan, veti liinat kiinni heti esineen ylitettyään, toi vauhdikkaasti ja luovutti hyvin. Täydet 20 pistettä.
Tarkkuusetsintään virittäydyttiin tekemällä omaa vuoroa odottaessa pieni lämmittelyetsintä. Koeruudussa Ränni työskentelikin heti alusta alkaen erinomaisesti. Hetken aikaa sen piti metalliavainta etsiä, mutta kylläpä sitä työskentelyä kehtasi näyttääkin. Esineen tuominen kunnossa. Pisteitä täydet 20.
Tottiksiin siirryttiin Käpälämäen kentälle, ja me olimme vuorossa ylempien luokkien koirien jälkeen toisessa parissa. Ensin tehtiin paikallaolo, jossa perusasentoon tarvittiin taas toinen käsky. Seuraamisessa kävelin viime kokeesta viisastuneena hitaammin ja suorempana ja kiersin henkilöryhmän tiiviimmin. Rännikin oli mukavasti juonessa mukana ja arvosanaksi erinomainen. Molemmissa jäävissä tuli oikea asento, mutta maahanmenon varmistin julmalla käskyllä, eikä Ränni sitten arvannutkaan lähteä luokse ensimmäisellä käskyllä ja toisellakin hipsi hissukseen. Noudot tapahtuivat siististi, joskin tasamaalla paluu olisi voinut olla vauhdikkaampi ja hypyssä tuli kosketus mennen tullen. Kapulan luovutukset olivat nyt mallikkaan rauhalliset. Eteenmeno tapahtui nyt reippaasti kentän päähän asti, joskin maahanmeno olisi voinut olla ripeämpi. Tottiksesta 92 pistettä.
Pitkän päivän päätteeksi saatiin ynnätä huikeat maastopisteet 197 ja kelpo tottispisteet 92. Yhteispistein 289 Rännille siis reilu 1-tulos ja EK1 taskuun! Oli jännittävä ja hauska päivä mukavassa seurassa. Ränni on kisannut aiemmin vain jäljellä, joten uutena tuli pienempien erikoistehtävien lisäksi henkilöhaku. Minulle taas uutta oli kisata rullakoiran kanssa. Ja tokihan oltiin taas niin ajoissa asialla, että ensimmäinen kiintorullatreeni tehtiin Rännin kanssa tasan viikkoa ennen koetta. Mutta hyvin se veti - ja koko maaston - ei voi mitään!
Lisää Timo Raution ottamia kuvia galleriassa.
Janalla Ränni nosti jäljen suoraviivaisesti ja iloiseksi yllätykseksi aivan oikeaan suuntaan. Jäkäläisellä mäntykankaalla jäljestäminen oli helppoa kuin heinän teko, mutta kolmoskeppi onnistuttiin silti missaamaan ja se käytiin nostamassa viimeisen kepin jälkeen. Pisteitä täydet 50.
Seuraavaksi siirryttiin kangasmetsäaukealle, jonka ympäristössä suoritettiin kaikki muut maasto-osiot. Mukava, kun sai leiriytyä aloilleen, juoruta kisakavereitten kanssa ja käydä omalla vuorollaan aina kävelymatkan päässä tekemässä koesuoritus. Pudotetun esineen noudot sai katsella jopa mukavasti suoraan omasta retkituolista.
Ensin oli kuitenkin vuorossa meidän suurin jännityksen aihe, haku. Alueen vasen puoli oli sammalista, kosteaa vitikkoa ja oikea puoli nousi kallioisena ja kivikkoisena loivasti ylämäkeen. Ränni teki aluksi vain lyhyet pistot kohti molempia etukulmia. Lähetin hieman eri kohdasta uudelleen vasempaan etukulmaan tiukemmalla käskyllä, ja sinne Ränni nyt upposikin paremmin. Sieltä se toi myös vauhdilla rullan ja teki hyvän näytön maalimiehelle, joka oli pressun alla etukulman leikkaavan vesiojan takana. Seuraavalla pistolla oikealle puolelle annoin Rännin edetä alueen loppuun asti. Takakulmasta kallioisen mäen takaa se tulikin rullan kanssa ja teki näytön naamioverkolla peitetyssä avoimessa piilossa olevalle maalimiehelle. Työskentelystä hieman vähennyksiä, pisteitä 77.
Esineruutu oli niinikään hyvin vaihtelevassa maastossa. Ränni lähti ruutuun taas raivostuttavan hitaasti, mutta paransi tahtiaan, löysi melko pian nahkaremmin pätkän ja toi vauhdikkaasti. Pisteitä täydet 30, vaikka alun himmaamisesta olisi voinut yhden pisteen rokottaakin.
Pudotetun esineen nouto tehtiin mukavalla radalla. Meidän esineenä toimiva rullattu keittiöpyyhe on Rännille jo selvä merkki, mitä seuraavaksi tehdään. Ränni seurasi lähtöpisteestä radan päähän erinomaisesti, lähti vauhdikkaasti matkaan, veti liinat kiinni heti esineen ylitettyään, toi vauhdikkaasti ja luovutti hyvin. Täydet 20 pistettä.
Tarkkuusetsintään virittäydyttiin tekemällä omaa vuoroa odottaessa pieni lämmittelyetsintä. Koeruudussa Ränni työskentelikin heti alusta alkaen erinomaisesti. Hetken aikaa sen piti metalliavainta etsiä, mutta kylläpä sitä työskentelyä kehtasi näyttääkin. Esineen tuominen kunnossa. Pisteitä täydet 20.
Tottiksiin siirryttiin Käpälämäen kentälle, ja me olimme vuorossa ylempien luokkien koirien jälkeen toisessa parissa. Ensin tehtiin paikallaolo, jossa perusasentoon tarvittiin taas toinen käsky. Seuraamisessa kävelin viime kokeesta viisastuneena hitaammin ja suorempana ja kiersin henkilöryhmän tiiviimmin. Rännikin oli mukavasti juonessa mukana ja arvosanaksi erinomainen. Molemmissa jäävissä tuli oikea asento, mutta maahanmenon varmistin julmalla käskyllä, eikä Ränni sitten arvannutkaan lähteä luokse ensimmäisellä käskyllä ja toisellakin hipsi hissukseen. Noudot tapahtuivat siististi, joskin tasamaalla paluu olisi voinut olla vauhdikkaampi ja hypyssä tuli kosketus mennen tullen. Kapulan luovutukset olivat nyt mallikkaan rauhalliset. Eteenmeno tapahtui nyt reippaasti kentän päähän asti, joskin maahanmeno olisi voinut olla ripeämpi. Tottiksesta 92 pistettä.
Pitkän päivän päätteeksi saatiin ynnätä huikeat maastopisteet 197 ja kelpo tottispisteet 92. Yhteispistein 289 Rännille siis reilu 1-tulos ja EK1 taskuun! Oli jännittävä ja hauska päivä mukavassa seurassa. Ränni on kisannut aiemmin vain jäljellä, joten uutena tuli pienempien erikoistehtävien lisäksi henkilöhaku. Minulle taas uutta oli kisata rullakoiran kanssa. Ja tokihan oltiin taas niin ajoissa asialla, että ensimmäinen kiintorullatreeni tehtiin Rännin kanssa tasan viikkoa ennen koetta. Mutta hyvin se veti - ja koko maaston - ei voi mitään!
Lisää Timo Raution ottamia kuvia galleriassa.
perjantai 28. toukokuuta 2010
Viime hetken treenit
Helleviikon jälkeen sää onneksi viileni ja tekosyyt treenilaiskottelulle loppuivat. Rännin etsintäkoe lähestyi uhkaavasti ja koetta edeltävälle viikolle oli vielä yhtä jos toista treenattavaa. Suurimpana huolenaiheena oli henkilöhaku, jota on säännöllisemmin treenattu kolme vuotta sitten ja ainoastaan irtorullilla.
Pääsimme kuokkimaan aussieiden hakutreeneihin viime viikon torstaina. Treeniksi tuli tehtyä heti kylmiltään aika vaativa treeni, jossa nähtiinkin kattava kokoelma vähän kaikenlaisia ongelmia. Ensimmäisellä pistolla Ränni kuntoili ainakin neljän piston edestä suhaten nenä kiinni maalimiehen vierestä moneen kertaan. Tämä treeni tehtiin vielä irtorullilla ja toisella maalimiehellä Ränni hukkasi rullan ja myös vararullan ja alkoi lopulta ilmaista haukkuen. Viimeisellä maalimiehellä puhtikin oli jo niin pois, että lähtemiseen tarvittiin ääniapu.
Treenin aiheita olisi siis ollut paljon, mutta tärkeimmäksi oli nostettava kiintorulla ja minun roikkuminen liinassa loppuun asti näytölle mennessä. Heti perjantaina tuunasin omatekoisen norskimme säädettävään käyttökuntoon ja tehtiin ensimmäiset ilmaisut kiintorullalla. Niinikään sunnuntaina ja maanantaina tehtiin ilmaisutreeni. Rutiiniksi otettiin suorapalkkanami maalimieheltä ennen kiintorullan ottoa. Kiintorullan ottaminen sujui hyvin, ja toisaalta lähes ympäri vuorokauden norskipantaa pitäessään Ränni ei ollut rullasta kiinnostunut missään muussa tilanteessa.
Torstaina viimeiseksi treeniksi ennen koetta otettiin nenän avaamisen toivossa kolme maalimiestä hajunhakuina. Pistot näissä oli odotetusti hyvät, ilmaisuissa Ränni tarkisti hienosti maalimiehen makkaratilanteen ennen rullan ottoa ja näytölle mennessä ei antanut voimakkaan jarruttamisen häiritä.
Kokonaisuudessaan on viime kokeesta viisastuneena jätetty houkuttelu ja sirkus vähemmälle ja lisätty kuria. Kunnon kuri jättää vähemmän vaihtoehtoja koiralle ja toisaalta kehut ja palkat maistuvat vastaavasti sata kertaa paremmalta. Tätä ajatusta on noudatettu niin pudotetun esineen noutoon, tarkkuusetsintään ja esineruutuun valmistautumisessa kuin tottiksessakin. Vielä on paljon tekemistä, mutta ehdottomasti suunta vaikuttaa näin oikealta.
Perjantaina avautui vielä mahdollisuus lähteä Raaheen katsomaan järjestävän yhdistyksen BH-koetta ja siinä samalla ottamaan tuntumaa seuraavan päivän etsintäkokeen tottiskenttään. BH-koirien kaupunkiosuuden ajaksi jäimme Rännin, Variksen ja Veetin kanssa kentälle treenaamaan, leikkimään ja ottamaan vähän kuviakin ajan kuluksi.
Pääsimme kuokkimaan aussieiden hakutreeneihin viime viikon torstaina. Treeniksi tuli tehtyä heti kylmiltään aika vaativa treeni, jossa nähtiinkin kattava kokoelma vähän kaikenlaisia ongelmia. Ensimmäisellä pistolla Ränni kuntoili ainakin neljän piston edestä suhaten nenä kiinni maalimiehen vierestä moneen kertaan. Tämä treeni tehtiin vielä irtorullilla ja toisella maalimiehellä Ränni hukkasi rullan ja myös vararullan ja alkoi lopulta ilmaista haukkuen. Viimeisellä maalimiehellä puhtikin oli jo niin pois, että lähtemiseen tarvittiin ääniapu.
Treenin aiheita olisi siis ollut paljon, mutta tärkeimmäksi oli nostettava kiintorulla ja minun roikkuminen liinassa loppuun asti näytölle mennessä. Heti perjantaina tuunasin omatekoisen norskimme säädettävään käyttökuntoon ja tehtiin ensimmäiset ilmaisut kiintorullalla. Niinikään sunnuntaina ja maanantaina tehtiin ilmaisutreeni. Rutiiniksi otettiin suorapalkkanami maalimieheltä ennen kiintorullan ottoa. Kiintorullan ottaminen sujui hyvin, ja toisaalta lähes ympäri vuorokauden norskipantaa pitäessään Ränni ei ollut rullasta kiinnostunut missään muussa tilanteessa.
Torstaina viimeiseksi treeniksi ennen koetta otettiin nenän avaamisen toivossa kolme maalimiestä hajunhakuina. Pistot näissä oli odotetusti hyvät, ilmaisuissa Ränni tarkisti hienosti maalimiehen makkaratilanteen ennen rullan ottoa ja näytölle mennessä ei antanut voimakkaan jarruttamisen häiritä.
Kokonaisuudessaan on viime kokeesta viisastuneena jätetty houkuttelu ja sirkus vähemmälle ja lisätty kuria. Kunnon kuri jättää vähemmän vaihtoehtoja koiralle ja toisaalta kehut ja palkat maistuvat vastaavasti sata kertaa paremmalta. Tätä ajatusta on noudatettu niin pudotetun esineen noutoon, tarkkuusetsintään ja esineruutuun valmistautumisessa kuin tottiksessakin. Vielä on paljon tekemistä, mutta ehdottomasti suunta vaikuttaa näin oikealta.
Perjantaina avautui vielä mahdollisuus lähteä Raaheen katsomaan järjestävän yhdistyksen BH-koetta ja siinä samalla ottamaan tuntumaa seuraavan päivän etsintäkokeen tottiskenttään. BH-koirien kaupunkiosuuden ajaksi jäimme Rännin, Variksen ja Veetin kanssa kentälle treenaamaan, leikkimään ja ottamaan vähän kuviakin ajan kuluksi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)