Lauantaina oli vuorossa tottelevaisuusosa, jonka perusteella karsittiin 48 jälkikoirasta 20 maastoon jatkajaa. Vuoromme oli onneksi heti aamusta, niin ei tarvinnut kalmankalpeana koko päivää jännittää. Helteisessä säässä Nova tottisteli iloisesti, vaikkei missään järin kovassa potkussa ollutkaan. Selkeimpänä virheenä oli hyppynoudossa kosketus mennessä ja kunnon rymistely palatessa. Tottiksesta hienosti 88,5 pistettä, jolla päivän päätteeksi oltiin sijalla 6. Päivän parhaat jälkikoiran tottispisteet olivat 93.
Sunnuntaina päästiin heti aamun viileydessä jäljelle, josta takkuisen janan jälkeen viisi keppiä - yksi välikeppi jäi. Jälkimaasto oli vaihteleva ja matkanvarrella oli paljon maassa levällään olevia oksakasoja, joihin jälkikepitkin helposti hukkuvat. Heti janan jälkeen oli peräjälkeen kaksi terävää kulmaa ja molempien jälkeen keppi. Välillä oli myös hyvin pitkä kepitön osuus, jossa koeteltiin uskoa ja sisukkuutta jälkiliinan molemmissa päissä. Lisäksi oli pari ojanylitystä ja aivan jäljen loppuosassa vielä tienylitus, joka saattoi helposti jäädä huomaamatta ja viimeiset pari keppiä löytymättä. Pisteitä meille viidestä kepistä 110 ja janalta 35.
Esineruutu oli kaikista ennakkoarvailuista huolimatta hyvin tavallinen. Ei siis kikkailuja maaston tai esineiden suhteen. Nova tuhrasi ensin pitkän tovin aikaa juoksentelemalla pitkin ruutua lähinnä vain tutkimassa, millaiselle alueelle onkaan tultu. Viimein se sitten aloitti oikeasti työskentelemään ja nosti esineen ensin oikeasta ja sitten vasemmasta takakulmasta. Kolmannen esineen haju pisti nenään aivan etulaidasta, missä Nova pyöri paikallaan yrittäen paikallistaa esineen siitä jaloistaan. Samassa tuomari ilmoitti että aika on täysi ja Nova nosti kolmannen esineen etsintäajan päätyttyä. Esineruudusta pisteitä 20.
Näin jälkikäteen onkin kiva jossitella, että kolmella esineellä olisi sijoitus ollut kolmas... Mutta koskapa läheltä piti -tilanteita ei lasketa, niin onnittelemme mitalinsa ansainneita ja yritämme opetella jättämään alun juoksentelut esineruudussa vähemmälle. Saavuttamamme viides sija Suomenmestaruuskilpailussa on sekin ihan hurjan hyvä ja yli odotusten - voidaan olla tosi tyytyväisiä! Toki sen verran jäi hampaankoloon, että täytyy varmasti ensi vuonna lähteä taas samoihin karkeloihin yrittämään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti