Novan jäljen vanhetessa tein Rännille janaharjoituksia. Ensin otettiin pari harjoitusta, jossa jätin namipurkin 15 metrin mittaisen janan päähän. Rännillä oli homma hallussa, se irtaantui suoraan, vauhdikkaasti ja nenä auki löytääkseen purkin. Seuraavaksi tehtiin muutama janaharjoitus, joissa kävelin jäljen janan yli 15 metrin päästä ja jätin kepin jäljelle noin 10 metrin päähän. Ensimmäisen jäljen tein epähuomiossa voimakkaaseen vastatuuleen, jolloin Ränni kyllä irtaantui janalla hyvin ja nosti jäljen hyvin, mutta hutiloi vastatuuleen kepin ohitse ja vasta takaisin kutsuttuani löysi kepin. Tästä viisastuneena seuraavat harjoitukset tehtiin myötätuuleen ja ne sujuivatkin kuten toivoin.
Novalle metsäjälki: noin 1,5 km, 6 keppiä, 2 piikkiä, 2 tienylitystä, muutama kulma. Maasto oli alun 2/3 tasaista jäkälä- ja sammalkangasta, lopun 1/3 sankempaa, suopursuista metsää ja vanhaa, töytäreistä ja vehreää hakkuuaukeaa. Nova otti janalta takajäljen, mutta oikeaan suuntaan vaihdettuaan jäljesti alusta loppuun innokkaasti ja nosti kaikki kepit suorastaan säpsähtäen aina kepille tullessan. Ensimmäisessä piikissä tuli pyörimistä ja muutamat muutkin kulmat olisi voinut suorittaa tarkemmin, mutta mukava oli seurata kuinka koira itsenäisesti ja päämäärähakuisesti selvitti tilanteet. Itse tuli mokattua ensimmäiselle krepille tultaessa. Nova meni mitenkään reagoimatta yli ja minä salamana kirosin sille kepin ylityksestä. Kutsuessani koiran takaisin tajusin, että kreppi on valkoinen ja merkkasin kepit pinkeillä ja kulmat valkoisilla. Voi sanonkomikä. Onneksi koira ei ole näistä minun erehdyksistäni millänsäkään, vaan jäljestys jatkui yhtä innolla kuin siihenkin asti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti