Runtelin laavu

Eilen ajattelin hyödyntää hyvän kelin ja hiihdellä Isoniemestä merenjäätä pitkin Rivinnokan laavulle. Vaan eihän se ihan niin helposti käynytkään. Ajelin aikani Isoniemessä etsien moottorikelkan uraa tai muuta sopivaa väylää merenjäälle jalkautumiseen, mutta välissä oli aina umpihanki tai asumuksia pihapiireineen. Lopulta tein suunnitelmanmuutoksen ja hiihtoretki vaihtui pikkuruiseen patikkamatkaan Runtelin laavulle, joka on Perämeren korkeimmalla harjulla. Mukava retki tuli tästäkin - tosin mistäpä ei tulisi, kun repussa on termarillinen kuumaa kaakaota ja notskimakkarat. Eikä tursaillakaan tuntunut olevan mitään sitä vastaan, että ulkoilun lisäksi sai vielä makkaraakin. Varis toki ehti omatoimisesti hörpätä palan painikkeeksi kupillisen kaakaotakin. Sukset sai vielä jäädä autoon odottamaan, että joku päivä tehdään se hiihtoretkikin!