Maastokausi alkoi?

Joulukuussa sää on ollut vaihtelevaa. Olen toivonut sopivia ulkotreenisäitä eli lunta ja pikku pakkasta, mutta enimmäkseen on saatu kaikkea muuta. Parkkipaikat ja piha on olleet niin jäisiä ja liukkaita, että treenitouhut on pakosta jääneet vähiin. Hyvän sään aikana on tehty vain muutamaan otteeseen tokon ruutua ja ihan ensimmäinen kokeilu ohjattua noutoa.

Ruudussa Vaakku on saanut muutaman metrin matkalta juoksennella eestaas ruutuun ja takaisin. Ruudun keskelle seisomisesta heitän sinne namin ja sitten sieltä tullaan kutsun kera kiiruusti tavoittelemaan uutta namia imutuksesta. Tässä tulee samalla treenattua niin ruutuun menoa (sijoittumista) kuin paluutakin. Aiemmin on tullut palkittua melko yksisuuntaisesti vain ruutuun menosta ja ainoastaan liikkeenomaisissa tilanteissa paluista. Tämä eestaas juoksentelu ja molempiin suuntiin palkkaaminen toivottavasti vapauttaa hieman koko touhua. Ainakin se on ollut Vaakusta kovin hauskaa. Ohjatun ensimmäisenä treeninä tehtiin merkiltä kumpaiseenkin suuntaan lelulle vapauttamisia.

Tuli jo kuukausi sitten todettua, että talvikausi alkoi, mutta nyt näyttää enempikin siltä, että maastokausi jälleen alkoi. Jouluaatosta selvittiin vielä suunnilleen talvea muistuttavissa näkymissä, mutta nyt alkaa olla nurtsit ja metsät kokonaan paljaita useamman päivän plussakelien ja vesisateiden jälkeen. Maastotreenailuun ei kuitenkaan enää oikein ole hinkua, vaan odotukset ja ajatukset on jo vuodenvaihteessa ja hallitreeneissä.

Joulukuisiin tapahtumiin kuuluu myös Rännin syntymäpäivä - eikä ihan mikä tahansa syntymäpäivä, vaan Räpsy täytti pyöreät kymmenen vuotta. Ränni kun ei ole koirista vanhin eikä nuorin, niin useimmiten se jää vähän väliinputoajaksi kaikissa syntymäpäivä- ja muissa noteerauksissa. Ja kun ei se yhtään tykkää olla kameran edessä, niin tulipahan taas tähän kuvaa etsiskellessä todettua, että eipä siitä ole oikein paljon kuviakaan. Vaikkei Ränniä juurikaan ole päivityksissä näkynytkään, niin ihan muitten mukana se mennä viilettää oikein kirjaimellisestikin koiralauman kärjessä. Pari vuotta sitten sattuman kauppana havaittiin sydämen toiminnassa poikkeavuutta, ja sen jälkeen en ole uskaltanut Räpsyä kamalasti rasittaa treenien saati kokeitten merkeissä. Lenkkeilykunto sillä on mitä mainioin ja itse "kisailkoot" juuri niin paljon kuin haluaa. Vajaatoimintaa ei onneksi ole vielä kehittynyt, ja toivotaan, että Räpsy pötkiikin hyvissä voimissa vielä pitkään!