Treeniaktiivisuudessa ollaan vielä talviterässä, mutta viikonloppuhakua on sentään harrastettu. Vielä kun saadaan kenttätottisvuoro jollekin arki-illalle, niin ehkäpä ryhtiä alkaa löytyä omatoimiseenkin harjoitteluun. Koekalenteria on mielenkiinnolla selattu, mutta odotellaan Vaakun juoksu ensin ja katsellaan kokeita tarkemmin vasta sitten.
Pääsiäisen jälkeen seuraavana viikonloppuna mentiin hakuilemaan ampumaradalle: minä Oulunsaloon ja muut Kempeleeseen... Paikkakunnalta toiselle tehdyn korjausliikkeen jälkeen Vaakun harjoituksena oli yksi tyhjä ja neljä valmista maalimiestä etunakeilla ja irtorullilla. Varis suoriutui kokonaisuudessaan ihan hyvin, mutta tyhjälle laitoin uudelleen, kun ensimmäisellä yrittämällä ei käynyt ihan takarajalla asti. Umpipiilona oli halkokoppi, ja hyvänä hämäyksenä sen lähellä oli myös laavu tulisijoineen. Jostain syystä Vaakku oli tällä kertaa hivenen pliisun oloinen. Etenkin ensimmäiselle pistolle lähtö oli empivä, mutta onneksi tahti siitä parani harjoituksen edetessä.
Toukokuun hakutreenit aloitettiin haulikkoradalla. Tällä kertaa Vaakun kanssa tehtiin hauska, vauhdikas suorapalkkatreeni, jossa maalimiehet kuljettivat Vaakkua hieman aluetta eteenpäin, kutsuin sen sitten keskilinjalle ja lähetin samalla kohdalla toisella puolella odottavalle maalimiehelle yliheitolla aina jos mahdollista. Maalimiehillä oli lupa maastoutua sillä hetkellä, kun Vaakku on tulossa keskilinjan yli, mutta ei väliä, sattuuko Varis näkemään vai ei. Käytännössä kaikista muista taisi tulla valmiita paitsi viimeisen Vaakku näki, mikä olikin oivallinen loppuhuipennus. Viidestä keskilinjan ylityksestä yhden pysäytin ja lähetin sivulta, muut neljä osui hyvin kohdakkain ja Vaakku sai porhaltaa vauhdista ylitse. Tuolla radalla meillä on oikea takakulma takellellut ja tälläkin kertaa Vaakku teki sinne huonon piston ja jouduin lähettämään uudelleen. Parempi pisto tuotti löydön ja mukavan suorapalkkauksen - toivotaan, että tuo kunnolla tehdyn piston ja löydön välinen yhteys jäi Vaakukin mieleen.
Seuraavallekin päivälle viriteltiin hakutreenejä, mutta ne vaihtuivat vuoden ensimmäisiksi esineruututreeneiksi. Tilannekatsaukseksi tehtiin kokonainen ruutu, sinne taka-alalle kolme esinettä ja nostatukseksi avustajan näköärsykkeet, mikä taatusti lisäsikin intoa ...ja vähensi tarkkuutta. Varis etsikin kolmatta esinettä aika pitkään, mutta hyvänä puolena sain tilaisuuden kutsua sen pari kertaa luokse (palkita tottelemisesta ja reippaasta luoksetulosta) lähettääkseni uudelleen. Lisäksi vaikka Vaakkua(kin) homman kestäessä alkoi varmasti hieman ahdistaa, niin se reagoi tunnetilaan aivan oikein ja vain paransi työskentelyään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti