Oppia treenaamiseen sai odotetusti, kun itse on lajissa ihan aloittelija. Erilaiset koiratyypit ja niitten mahdollinen rakentelun tarve tuli esiin ja on mielenkiintoista, kun itselläkin on kaksi keskenään hieman erityyppistä nuorta koiraa. Sain myös hyvään ajankohtaan päätöksen sille, että me purraan jatkossakin ohjaajan puolustuksessa käteen vaikka muissa liikkeissä pääsääntöisesti jalkaan. Mielenkiintoista oli myös nähdä maalimiestyöskentelyä. Kokeissa koeliikkeitten suorittamisessa on arvatenkin taidollisia eroja, mutta taatusti vielä suurempia taitoerot ovat koirien treenaamisessa ja rakentelussa. Ei ole helppoa hommaa koiran edessä, jos ei aina liinan toisessa päässäkään.
Omat montsutreenit on nyt muutaman kerran pidetty Iin koirahallissa nurtsikenttien kuivumista odotellessa. Treenitahti on toistaiseksi ollut harva, mutta silti on yritetty liikautella asioita eteenpäin. Hyökkäyksiä on kokeiltu ensimmäiset kerrat ilman liinatukea ja ohjaajan puolustuksessa on otettu enemmän pyörimisiä, kättelyitä, tuolilla istumista ja muuta. Varmasti ihan peruspohjatyötä tyynyllä pitäisi tehdä enemmän, mutta tiedä sitten päästäisiinkö gurumpien mittapuun mukaan koskaan siitä eteenpäin. Koitetaan nyt siis edetä hitaasti kiiruhtaen ja palataan sitten takaisinpäin, jos seinä näyttää tulevan vastaan.
Tänä kesänä Mondioring on prioriteetti numero yksi, mutta toki metsäjälkeäkin treenataan harvakseltaan kohti koetasoa. Vuoden ensimmäset jäljet tehtiin huhtikuun viimeisenä päivänä, ja erinomaisesti oli Ainolla ja Haloolla jäljestäminen muistissa. Hauskasti kumpikin alkumatkan jälkeen on parhaimmillaan: Aino vireen noustua ja Haloo vireen laskettua hieman. Keskittyminen ja halu on molemmilla kohdallaan alusta loppuun, joten helppoja treenattavia ovat tähän lajiin molemmat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti