Maastoon siirryttiin isojen hiekkakuoppien ympäristöön, missä ei onneksi poroja tuona päivänä näkynyt. Meidän jäljellä maasto oli aukeaa ja kasvillisuus maantasaista todella niukkaa hiekkaharjun päällystää. Janalla Haloo kävi päätymerkillä kääntymässä ja palatessa otti takajäljen. Jäljellä se eteni innokkaasti, ei noteerannut ensimmäiseltä suoralta keppiä, kulman jälkeen seuraavalla kepillä pysähtyi ja katsoi sen näköisenä, että "täällä on taas tämmönen keppi, mutta kun tämäkään ei ole meidän". Vaan kun se sai tietää, että noita juuri etsitään, niin loput ilmaisi normaalisti. Kutoskepin jälkeen käytiin vielä nostamassa se ensimmäiselle suoralle jäänyt keppi. Janalta saatiin 28/40 ja jäljeltä 130/130 pistettä. Tuohon suoritukseen täytyy kyllä olla tyytyväinen. Tehtynä oli nimittäin yksi ainoa perheenjäsenen eli jonkun muun kuin minun tekemä jälki. Yhtäkään vieraan tekemää jälkeä ei oltu koskaan ajettu.
Esineruutuun saatiin mennä rennoin mielin, sillä tulokseen tarvittavat maastopisteet oli jo koossa. Haloo innostui aivan yltiöpäisesti, kun meidät huudettiin vuorollamme ruutuun. Taisin joutua jopa lähettämään kaksi pistoa, kun vauhtia oli paljon ja etsiminen tapahtui varsin laajasti ja harvalla haravalla. Esineen löytäessään Haloo lähti sitä vähän arvellen tuomaan, mutta pudotti ja joutui hakemaan uudelleen. Tällä esityksellä tuli pisteitä 28/30. Tyytyväinen täytyy olla tähänkin. Me ollaan treenattu esineruutua aina yksin, joten koetilanne muistutti enemmän hakutreenejä ja Haloo vaikutti hieman hämmentyneeltä löytäessään maalimiehen sijaan pelkän kämäsen esineen. Vieraalla esineellä treenattiin yhden kerran pari päivää aiemmin, joten se sentään oli tuttu juttu...
Tassuvaaraan palattiin tekemään tottelevaisuudet. Haloon kanssa oltiin toisessa parissa ja päästiin suorittamaan ensin liikkeet. Seuraamisessa Haloo oli hyvin mukana, eikä tullut varsinaisia virheitä. Liikkeestä istumisen Haloo seisoi, mikä ei ollut suuri yllätys. Liikkeestä maahanmeno ja luoksetulo oli vauhdikas, joskin edessä inasen verran vino. Tasamaanoudossa ei huomauttamista. Hyppynouto nopea ja ilmava, mutta pieni huomion herpaantuminen ja viive istumisessa. Estenouto tapahtui tutun sähäkästi ja siinä samalla paluu vahingossa viereisen mondioringesteen yli. Haloon mielestä suorituksessa ei tainnut olla mitään outoa, vaan tuli siitä säpäkästi luovuttamaan. Eteenmenossa lähti niin lujaa kuin pääsee ja meni ensimmäisestä käskystä kyynärpäitä myöten maahan. Hieno! Paikallamakuussa ei huomauttamista. Pari viiden pisteen virhettä tuli, joten muista liikkeistä ei vähennyksiä. Pisteet 90/100. Hieman tuomarin lähelle tuleminen ahdisti jonkin liikkeen alussa ennen kuin pääsi siitä suorittamaan. Sivulle siirtymisissä tuli myös liikettä ylöspäin, mistä itse en tykkää, ja ennen eteenmenon suorituslupaa Haloo teki parin metrin syöksyn, kun olisi jo kovin ollut eteen menossa. Aika suloisen vakuuttunut se oli siitä että meidän eteenmenopallo on kentän päässä, sillä puolet arvostelustakin se vielä selkä yleisöön päin tähyili kentän päätyä, että meidän pallo jäi nyt kyllä tuonne.
Koulutustunnusta lähdettiin hakemaan ja sellainen saatiin ykköstuloksella 276, joten hyvillä mielin saatiin lähteä kotimatkalle. Oli jännittävä päivä ensikertalaisen Haloon kanssa, ja se vaikuttaa kyllä edelleen sellaiselta koiralta, ettei sen kanssa pääse tylsää tulemaan. Aina sattuu ja tapahtuu - eikä koira itse tunnu sitä vauhdin hurmassaan huomaavankaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti