Käyttäytymiskokeen jälkeen tiistaina tuli viimein tartuttua koekalenteriin ja kysyttyä koepaikkatilannetta parista jälkikokeesta. Kaikeksi onneksi toisessa kokeessa olikin tilaa, mutta tietysti se oli niistä aikaisempi, joka oli jo saman viikon lauantaina. Ajattelin, että vähän turhan nopeasti tämä tulee, mutta ei auta, mentävä on.
Maanantaina oli sopivasti ajettu ensimmäinen, ja samalla viimeinen, vieraan tekemä treenijälki. Tarkoitus oli vain todeta, että ajaa se vieraan tekemää jälkeä siinä missä minunkin tekemää. Jana meni hieman kehnosti ja pari keppiäkin jäi metsään, mutta vähintäänkin osasyy oli varmasti minun kiirehtiminen. Kaksi marjastajaa jo aloittaessamme vaelteli uhkaavasti kohti jäljen loppuosaa, ja viimeinen keppi nousikin jo miltei muorien keskeltä.
Vähemmän sopivasti ehdin tiistaina, ennen tietoa koepaikasta, tehdä varsinaisen simputusesineruudun. Laitoin ruutuun kolme valmista esinettä, joista yksi oli Variksen inhoama vaahtomuovipallo. Kuten arvata saattoi, kaksi esinettä tuli nopeasti, mutta tuota palloa "etsittiin" varmaan viisi minuuttia. Koko ajan Varis työskenteli sinnikkäästi (käyden aina välillä toteamassa, että ällöpallo on paikallaan) ja uusilla lähetyksillä lähti aina yhtä vauhdikkaasti. Lopulta Vaakku tuli kai tulokseen, että ruudusta ei kerta kaikkiaan löydy mitään muuta ja toi tuon pallon ja ansaitsi sillä leikit ja palkat. Ihan hyvä treeni, mutta ei sitä näin kokeen alla ollut tarkoitus tehdä.
Esineruudun perään tein vielä neljä janaharjoitusta. Jäljen nostaminen sujuu valitettavan vaihtelevasti oikean suunnan valitsemisen osalta. Kuitenkin selvää kehitystä verrattuna ensimmäisiin janaharjoituksiin on tapahtunut janalla irtaantumisessa ja etenemisessä sekä jälkeen reagoimisessa. Täytynee alkaa pitää kirjanpitoa takajäljistä, sillä en ole yhtään tullut ajatelleeksi, pyrkiikö Varis aina nostamaan jäljen vaikkapa oikealle tai vastatuuleen tai jotain.
Kolme päivää tehokasta tietoista treeniaikaa ennen koetta käytettiin tietysti hyödyksi. Keskiviikkona käytiin kimppatottiksissa Alatemmeksellä kokeilemassa ensimmäiset ampumiset seuraamisessa. Niissä ei odotetusti ollut mitään ongelmaa. Ensimmäisestä laukauksesta tuli pikku nytkäys kontaktin tai paikan muuttumatta ja seuraavista ei enää tuntokarvakaan värähtänyt. Sen sijaan liikkeestä istuminen aiheutti päänvaivaa, sillä sitä ei tuntunut löytyvän Variksen repertuaarista lainkaan ja se meni aivan harjoitteluksi.
Eteenmenoja on otettu verrattain vähän, joten niitä, valkoinen ämpäri kentän päässä kiintopisteenä, otettiin kaikkina päivinä. Useimmiten ämpärin päällä oli pallo odottamassa, mutta pari kertaa piti toki kokeilla se maahanmenokin. Maaston osalta tehtiin torstaina alokasluokan janalähtö ja parin kepin mittainen jäljenpätkä sekä esineruutu, jonne vein esineen ison älämölön kanssa Variksen nähden. Jälki sujui hyvin ja Vaakku haki esineen sähäkästi, joten näitten osalta jäätiin odottamaan koetta hyvillä mielin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti