Vaakun kanssa on jatkettu tokokuvioiden harjoittelua. Hallin lämmitetyt ajat ja omat aikataulut eivät osu aivan parhaalla tavalla yksiin, joten toisinaan on hallin sijaan treenattu kotipihassa. Onneksi pakkaset on pääasiassa pysyneet kohtuudessa, niin on tarjennut hyvin ulkonakin.
Luoksetulossa otettiin muutaman treenikerran mittainen läpijuoksukuuri kartioitten ohitse. Palkkapallon on nyt saanut aina napata kädestä, niin ei tarvitse kytätä lentääkö pallo vai ei. Voittajaluokan pysäytyksiä kokeilin kerran ja totesin, että treeniä tarvitaan. Stoppeja on siis tehty lisää lyhyeltä matkalta kotipihassa auton ympäri kiertäen.
Ruudussa olen jättänyt kosketusalustan pois. Vaakku nimittäin ärsyttävän tunnollisesti aina etsii sen alustan eikä vain singahda sen oletettuun paikkaan seisomaan ja kyttäämään palkkaa. Ilman alustaa se osaa nyt kohtuullisesti asemoitua ruutuun kyttäämään. Välillä olen ylläriksi vienyt ruutuun lelun (tarpeeksi ison, ettei tarvi sitäkin etsiä) valmiiksi. Reunanauhoja en edelleenkään omista, joten olen rajannut ruudun hyppyrimoilla. Ruudunkin kokeilin kerran kokonaisena liikkeenä, ja se lopun seuraamaan tulo vaikeammalle puolen meni laiskanläksyksi. Kotipihassa onkin nyt pari kertaa tehty seuraamaan tuloja erilaisista kulmista.
Jäävistä liikkeistä on tehty maahanmenoa ja seisomista. Istuminenkin pitäisi toki ottaa ohjelmistoon. Asennot on menneet yleensä ihan oikein. Ohi kävelyssä ja paluussa koiran takaa on Vaakku pysynyt hyvin samoilla tassunsijoillaan. Istumiset perusasentoon on yleensä jäävissä kivan nopsat.
Kaukoja on treenattu toistaiseksi pääasiassa avointa luokkaa varten. Ne onkin nyt aika kivalla mallilla ainakin yksinään treenatessa eli ripeät nousut ja makuut. Makuusta aiheutuu aina jonkinasteinen innostuminen ja villi hännänheilutus, mutta avoimen luokan vaihtovälit on niin pitkät, että siinä ehtii asettua ennen uutta käskyä. Saa nähdä, miten kaukot toimii, kun tulee liikkurikin taas mukaan kuvioon. Mä niin muistan, kuinka Ränni ekassa avoimen kokeessaan tuijotti evil eye -ilmeellä liikkuria tiukasti koko liikkeen ajan tekemättä yhden ensimmäistä asennonvaihtoa. Voittajaluokan kaukojakin pitäisi treenata toden teolla. Nyt on vain pari kertaa tehty yksittäinen istumasta seisomaan nousu ja namikipolle taakse vapautus. Hieman Vaakku tuppaa vinottaa namikippoa kohti, mutta ehkäpä siihen ei sitten ilman kippoa ole enää tarvetta. Mihinkään hienoihin asennonvaihtotekniikoihin minun pitkäjänteisyys ei tässä inhokkiliikkeessä(kään) riitä.
Hyppy avoimen luokan malliin on alkanut hiljakseen sujua. On tehty toki paljon pallonheittoja menohypyn aikana, jotta piski lähtisi vauhdilla ja irtaantuisi hypyn yli pitkälle. Istu-käsky on alkanut toteutua jopa vauhdistakin eikä aiheuta seisomisen tarjottelua tai hämmentynyttä esteen taakse palaamista ja siihen istumista.
Seuruu, tasamaanouto, hyppynouto, tunnari ja metallinouto onkin sitten jääneet vähemmälle ja odottavat vuoroaan näitten kaikkien edellisten lisäksi. Ei tarvi siis pähkäillä, että mitähän sitä tekis - paitsi ehkä runsaudenpulan vuoksi. Mukava kuitenkin, kun kokeet häämöttää ja on tavoitteellista tekemistä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti