Hyvää ystävänpäivää!

Älä kulje edelläni, en ehkä seuraa. Älä kulje takanani, en ehkä johda. Kulje vierelläni ja ole ystäväni.

Tokokokeilu

Rännin kanssa korkattiin erikoisvoittajaluokka Virpparissa hallikokeessa Pipa Pärssisen tuomaroitavana.

Paikalla istuminen 0. Istui rauhallisesti, mutta meni maahan aivan pari kolme sekuntia ennen kuin aika tuli täyteen. Rännillä taitaa olla tarkka sisäinen kello, sillä paikalla istumista on treenattu pisimmillään juuri sen tarvittavat kaksi minuuttia, ja nyt siirtymisiin meni hieman enemmän aikaa kuin treenatessa. Istui peeveli siis juuri sen, mitä on treenattu, eikä hetkeäkään pidempään.

Paikalla makaaminen 7,5. Ei lopussa noussut ensimmäisellä käskyllä istumaan ja maahanmeno olisi pitänyt olla kaikilla koirilla nopeampi.. hmm.

Seuraaminen 8. Tiedetään, tiedetään. Pipalle alusta loppuun liian tiivistä seuraamista ja lisäksi joitakin hieman eteen kiertyneitä perusasentoja. Itse olin tosi tosi tyytyväinen!

Neliökävely 6. Seiso-istu-maahan -liikkeestä tuli meillä seiso-seiso-maahan. Jotenkin onnistun useimmiten sanomaan kokeessa istu-käskyn oudosti. Treeneissä se on ISStu, kokeessa se livahtaa suusta ulos isTU.

Luoksetulo 8. Vauhtia saisi olla enemmän. Teki koko liikkeen alusta loppuun tasaista ravia, pysähdykset hyvät.

Ruutu 0. Merkille meno tapahtui takkuisesti kahdella käskyllä. Siitä vauhdikkaasti ruutuun, mutta maahan-käskystä vain istumaan. Uudesta käskystä puoli-istuvaan/makaavaan asentoon ja minut käskytettiin liikkeelle, vaikka koira ei vielä ollut maassa, joten siitä nolla. Olisikohan hetken odottamalla valunut maahan asti?

Ohjattu 0. Ei mennyt kunnolla merkille kahdellakaan käskyllä, mutta säteen sisään kuitenkin. Ränni piti kapuloiden viennin ajan herkeämätöntä katsekontaktia, ei nähnyt kapuloiden vientiä, eikä selvästi ymmärtänyt yhtään, mitä olisi pitänyt hakea. Lopulta äkkäsi tietenkin keskimmäisen kapulan. Itsellekin järkytykseksi paljastui siinä liikkeen alkumetreillä, että etäisyys merkiltä kapuloille onkin 10 metriä eikä 5 metriä. Ollaan siis harjoiteltu pikkuisen väärät speksit mielessä.

Metallin hyppynouto 9. Kapula kieri aivan reuna-aidan viereen, joten Rännin piti sitä vähän etsiskellä. Paluuhypyssä häntä osui esteeseen.

Tunnistusnouto 0. Ränni kääntyi mukana, joten ei nähnyt eikä löytänyt koko kapuloita. Tässä mokasin itse taas aivan kuten voittajaluokankin kokeessa. Aloitus on sekava, kun itse kullekin on vähän epäselvää, missä vaiheessa annetaan kapula, missä vaiheessa käännytään ja missä vaiheessa liike varsinaisesti alkaa. Olisin saanut ennen kääntymistä antaa istu-käskyn, ja käännyin oikean kautta vaikka treeneissä aina vasemman kautta. Tässä tuo yksi ainokainen istu-käsky olisi voinut aikalailla auttaa asiaa.

Kaukokäskyt 0. Yksi väärä asento, kun Ränni nousi ensimmäisen istumisen seisomaan, ja liikkumista erinäisiin suuntiin. Omaan silmään ei ollut mitenkään paha - aloistuspaikasta oli edennyt 1/3 koiranmittaa.

Varsin mittava rivi nollia saatiin siis aikaan, joten pisteitä kertyi säälittävät 116 - taisi tulla oma uusi ennätys tuolla saralla. Erittäin hyvä fiilis jäi kuitenkin, vaikka pisteistä sitä ei varmasti arvaisikaan. Itse liikkeissä takelteluista ja hämmennyksistä huolimatta Ränni oli joka liikkeen jälkeen varsin innostunut, vapautunut ja reipas. Kontaktia Ränni piti tapansa mukaan liikkeitten aikana hyvin ja nyt haki sitä kehän ulkopuolellakin aktiivisesti. Ei siis jäänyt ollenkaan sellainen tästä ei kyllä tule ikinä mitään -olo kuten voittajaluokan 185 pisteen räpellyksestä. Päinvastoin! Jäi varsin iloinen mieli, kovasti treeni-intoa ja -ideoita ja paloa uuteen kokeeseen. Mutta hieman pitää ensin treenata.

Uuteen vuoteen

Vuoden 2008 kalenterit on heitetty pois, ja uusi vuosi jo kovassa vauhdissa. Jouluaatto vierähti kinkunpaiston merkeissä ja aattoillaksi suuntasimme koirien kanssa Vihiluotoon. Siellä porukalla syötiin hyvin, joulupukki kävi siskon lasten avustuksella jakamassa lahjat, pelattiin Singstaria toiset taidolla ja toiset kauheaa-kommentit ruudulla vilkkuen, tietovisailtiin ja syötiin tietysti joka välissä enemmän kuin olisi tarpeen. Koirat touhusivat innolla mukana, saivat kaivettua lelut ja herkut paketeistaan ja kerjäsivät kelpo saaliin ihmistenkin herkkuja.

Tapaninpäivälle, Uudenvuodenpäivälle ja Loppiaiselle sovimme kaiman ja kelppareiden kanssa treenit hallille heti aamutuimaan - mitäpä muuta sitä tekisi vapaapäivän aamuna! Ensimmäiset kimppatreenit oli masentavat. Ränni teki kuin täi tervassa eli ei oikein mitenkään. Tunnarissa ei ollut löytävinään tikkuja ollenkaan, meni nihkeästi merkille jne. Mitään täheellistä ei päässyt oikein treenaamaan, kun piti yrittää saada edes perusasiat sujumaan jotenkin. Leikkiminen oli normaalin sähäkkää, mutta tekeminen tahmeaa.

Itsekseen tehtiin pari treeniä kotona ja hallilla namipalkalla, ja ne sujuivat taas paljon paremmin. Rännillä oli kovasti yritystä ja sopivasti vauhtia. Huojennuksekseni seuraavissa kimppatreeneissä sama meno jatkui, joten päästiin kokeilemaan joitain liikkeitä tai niiden osia liikkeenohjattunakin.

Perusasennossa odottelut ovat Rännille myrkkyä. Tunnarissa se nyt selvästi oivalsi, että liikkeenohjaajan kapulan kiikuttelua ja asettelua seuraa nouto, ja alkoi lässähtämisen sijaan padota. Tunnarit sujuivatkin aika kivasti; ei juurikaan vääriin koskemista ja toi aina oman, vauhti ok. Mielenkiintoinen havainto oli, että työskentely oli selvästi varmempaa, kun tikut olivat kellotaulussa entä rivissä, saati sitten jonossa. Pitää muistaa jatkossa laittaa tikut useammin riviin.

Ohjatussa Ränni ei katso liikkeenohjaajan kapuloiden viemistä, mutta syrjäsilmällä noteeraa sen kyllä. Tuli huomattua, että liikkeenohjaajan viedessä kapulat Ränni lässähtää, mutta jos ilman kapuloiden vientiä odotutan saman ajan ennen merkille menoa, niin se patoaa. Että se osaa olla monimutkainen otus. Täytynee treenata merkille menoja siten, että taustalla on jotain kulkijoita "liikkeenohjaajina". Rännin sijoittuminen merkillä voisi olla myös hieman tarkemmin merkin takana nenä kohti minua ja häntä kohti keskimmäistä kapulaa.

Metallinouto on nyt ollut Rännin lemppariliike, ja se kokeiltiin liikkeenohjattuna. Hieman oli siinä kinttaalla, varastaako lähdössä ja ennakoiko sivulle siirtymisessä. Kimppatreeneissä otettiin myös pari lyhyttä paikalla istumista. Ne meni muuten hyvin, mutta jätössä Ränni teki aluksi istu-käskystä nopsat maahanmenot. Tiedän, että pidemmän päälle paikalla istuminen on Rännille vaikea liike. Sitä on treenattu nyt vain kahdesti, joten hieman on vielä työsarkaa jonkinasteisen varmuuden saavuttamiseksi. Paikallamakuun yksitellen käskytyksissä Ränni ei erehtynyt. Tässäkin hankalin paikka saattaa olla paluu täysimittaisen pitkän paikallaolon jälkeen.

Uusi vuosi käynnistyi leppoisissa merkeissä kotona myrskytuulen pauhua ja ilotulitteiden pauketta kuunnellen. Sää oli siinä määrin kurja, että tuli jätettyä ulkoilut ja rakettien katselemiset sikseen - Novan harmiksi. Se oli jo juniorina vain riemuissaan pojankoltiaisten papattisäikäytyksistä, eikä into paukkeita, rätinöitä, sähinöitä ja välkkeitä kohtaan ole yhtään laantunut. Ei hauku, ei jahtaa, mutta on aivan elementissään ympärillä vallitsevasta sotatilasta. Ränni on hieman toista maata. Kotona ei lotkauta korvaansakaan ulkoa kantautuville paukkeille, voi ulkoilla huoletta, mutta selvästi ei nauti suhinoista ja rätinöistä.

Jouluaskareita

Oulun korkeudelle tuli sittenkin kauniit talvimaisemat jouluksi, jipii! Joululahjat on paketoitu, joulutortut ja -piparit paistettu, jouluvalot valaisee pihaa ja kynttilöitäkin on poltettu melkoiset määrät. Kahdeksan kilon kinkku on sulamassa, joten koiratkin on varmasti jo ihan joulutunnelmissa.

Nyt täytyy vielä tarttua tiskiharjaan, imuriin ja moppiin, ja illan päälle myös nelijalkaiseen moppiin, sillä tänään Ränni joutuu pesuun. Huomenna pääsevät turritkin sitten puhtoisina joulunviettoon ihmettelemään joulupukkia ja tuomiolle siitä, ollaanko oltu kiltteinä vai ei.

Treeneistä ei ole juuri kerrottavaa, sillä viime viikot ovat kuluneet töissä, ulkoillessa ja jouluaskareissa. Tiina, Jimi ja lauman uusi saksalaisvahvistus Ria kyläilivät meillä viime viikonloppuna ja silloin käytiin sentään vähän tottistelemassa. Tosin omien kanssa oli laiskuus huipussaan ja tuli vain hubbabubbailtua, vaikka kerrankin olisi ollut liikkeenohjausapuakin. Saapa nähdä ehditäänkö ensinkään tokotouhuissamme kokeeseen asti tänä talvena. Edes teoreettiset mahdollisuudet 1-tulokseen pitäisi kuitenkin olla ennen kuin kokeeseen menee. Täytyy yrittää kiriä treenaamisessa joulun ja vuodenvaihteen vapaina. Kaima ja Råtta jo tarjoutuivatkin treeniseuraksi. Kivaa, laitan pian mailia tulemaan!

Nova on ollut töissä mukana kulunvalvontakoirana viihdyttämässä minua ja siinä sivussa muutamia muitakin nämä pari hiljaista joulunaluspäivää, kun suurin osa työntekijöistä on jo joulun vietossa. Korvaeläin on ottanut lunkisti toimistokoiran virkansa ja nauttinut kovin niistä hetkistä kun joku pistäytyy sitä tervehtimässä rapsutusten, vetoleikin tai herkkujen merkeissä.  Novan horoskooppi viime bloggauksessa osuu kyllä hyvin tuon koiran ytimeen, sillä se todellakin on sympaattinen, syliintuleva ja väsymättömän leikkisä. 

Siinä missä Nova horoskooppinsa mukaisesti harvoin saa naarmun naarmua, Ränni taas koiramaailman jousimiehenä syöksyy toimintaan siihen malliin, että etuhampaista ei ole enää jäljellä juurikaan ja eläinlääkärillä on saatu parsia taisteluhaavoja kerran jos toisenkin. Erään kerran emäntäkin joutui potilaaksi pyörryttyään toimenpidepöydän taakse ompelusvalmisteluja katsellessaan.

Jousimieskoiria Eve Devereaux kuvailee Helli Hauvaasi -kirjassaan sanoilla juonikas, rohkea, pinnalta pidättyväinen, kiintyväinen. Kuulostaa ihan Ränniltä!

Jatkamme harjoituksia

Taas on useimpina päivinä treenaamisen sijaan suunnattu metsään ulkoilemaan varsin vaihtelevissä säissä. Lumi tuli, lumi meni ja nyt sitä taas on reilusti. Kunpa vielä pysyisi elohopea pakkasen puolella ja saataisiin pitää nämä talviset postikorttimaisemat. Yhdelle lumiselle lenkille saimme seuraa Kajaanista. Hauska oli seurata, miten Nova ja Ränni suhtautuvat pikkuiseen ulkoilukaveriin, bichonipoika Rasmukseen. Ja hyvinhän se sujui kolmikon ulkoilu. Etenkin Ränni oli kovin innostunut uudesta kaverista ja juoksi tämän tästä tsekkaamaan, missä Rasmus on. Terveiset ja kiitokset ulkoiluseurasta Kajaaniin!

Hieman laiskahkosti on tullut treenattua, mutta parit tokoilut on sentään taas takana. Ohjatussa noudossa Ränni tietää koko liikkeen, eli mitä seuraavaksi tapahtuu. Se onkin tuonut esiin pari ongelmaa, joita pitää nyt viilata. Nyt Ränni vaanii merkin taakse, odottaa lupaa ja lähtee sitten vauhdikkaasti noutoon kääntyen liian 'lantin päällä'. Lääkkeeksi tehdään kuuri pallopalkkaamisia merkille menosta kapulanviemisrituaalien kanssa. Liian jyrkkään oikealle ja vasemmalle kapulalle kääntymistä koetan loiventaa laittamalla kapulat samalle tasalle merkillä olevan koiran kanssa. Katsotaan meneekö syteen vai saveen.

Tunnistusnouto vaihtelee mielentilan mukaan. Matalassa vireessä kapulan nosto on varmemmin puhdas, mutta kapuloille meno ja paluu tapahtuu ravilla. Korkeammassa vireessä nopeus on hyvä, mutta helpommin tulee väärien kapuloiden käyttämistä suussa kunnes oma löytyy. Ehkä kokonaisuudessaan kuitenkin väärien kapuloiden koskeminen on vähentynyt.

Nova on ollut mukana hallilla, ja sen kanssa on puuhasteltu samoja tokokuvioita, jotta Ränni saa välillä huilata. Veteraani tuntuukin kovasti lämpiävän joutuessaan katsomaan tyttären toilailuja ja on kovin virittynyt päästessään vihdoin vuorollaan näyttämään miten homma hoidetaan. Tykkään suuresti Novan koomisesta ilmeestä sen odottaessa sivulla lupaa noutoon tai merkille menoon. Se kysyy lupaa autasen kokoisilla silmillä ja lasittuneella katsella, suu kiinni, korvankärkiä myöten kauttaaltaan täristen ja tiukassa etukenossa varaslähtöä nykien. On se vaan hauska piski!

Nova on syntynyt maaliskuussa, ja sen horoskooppimerkki on kalat. Eve Devereaux kirjoittaa Kaloista "Helli Hauvaasi" -kirjassaan seuraavasti

Kalojen merkeissä syntyneet koirat ovat oman lajinsa hippejä. Ystävällisinä ja sympaattisina ja samalla ujoina ne harvoin saavat hyvät aikomuksensa toteutetuksi. Kalat löntystelevät päivästä toiseen saamatta paljon aikaan, mutta harvoin ne saavat vaikeuksistaan naarmun naarmua. Ne ovat erittäin helliä - ehkä liiankin syliintulevia. Ne ovat ihania kavereita peleissä ja leikeissä. Voit pitää tuntikaupalla hauskaa kalakoirasi, kumipallon, kepin tai yksinkertaisen lelun kanssa.

• Paras ihmissuhde: kaikkiin koiraihmisiin
• Inhottavinta: Kalakoirien on mahdotonta löytää maailmasta inhottavia asioita, sillä ne ovat niin ennakkoluulottomia.
• Ihanaa: vapaus rakastaa
• Ominaisuudet: aitous, hyvänluonteisuus, hämäryys.

Maastosta halliin

Ihan hetkeen ei ole enää tarvinnut hullunkaan jännittää. Rännin massu vetäytyi normaalikuosiinsa, eikä pentuja ilmaantunut - ei edes sitä siiliä. Pentupuuhien sijaan ohjelmistossa on ollut ajoittaisia treeniputkia ja normiulkoilua pitkin Annalankankaan metsiä ja hiekkaharjuja.

Maastokauden päätteeksi tehtiin tehokuuri esineruutua, jossa vauhti ja liikkuvuus on takellellut kummallakin takkutukalla. Kapeat ja syvät ruudut, huolelliset tallaukset, paljon esineitä ja jokaisen esineen jälkeen palkkaus, superhyvät palkat ja kunnon bileet jokaisesta esineestä on ollut se resepti, jolla paluuta entiseen on tehty. Novalla vaste oli hyvä, Rännillä hieman vaihtelevampi. Esineruudun ohessa tehtiin etsintäkokeen pikkutehtäviä - pudotetun esineen noutoa ja tarkkuusetsintää.

Rännin kanssa on hiljakseen alettu opetella tokon evl-kuvioita. Syksymmällä ehdittiin treenata ulkokentällä ruutu ja ohjattu nouto hyvälle alulle, ja nyt lumien tultua jatketaan tokoilua hallissa. Pääasiassa on nyt pelattu namipalkalla, jolloin koira on hieman rennompi. Pallon kanssa tulee paitsi sähäkkyyttä, helposti myös vaanimista, maanista tuijottamista ja isompi kontrasti palkkauksen ja itse tekemisen välille. Ruudusta kuitenkin Ränni ilokseen saa sen lemppari-narupallonsa aina löytää.

Montaa hallitreeniä ei vielä ole takana, mutta so far seuraamiset, läpijuoksu-luoksetulot, metallin hyppynoudot, ohjattu nouto ja ruutu ovat sujuneet ihan mukavasti. Tunnistusnouto sen sijaan tuntuu olevan aivan tuurissaan; Ränni tuo kyllä aina oikean, mutta käyttää sen oman tunnarin etsimiseen hajuaistin lisäksi myös makuaistia. Argh.

Kuvassa on Novan muodonmuutos 'takaisin pennuksi'. Nuorennusleikkaus tuli tehtyä vähän huonosti talvea vasten, mutta toisaalta turkki ehtii kasvaa jonkin verran taas sitten ensi kauden rientoihin. Kuvassa vasemmalla ikää ehkä jotain 5 kuukauden korvilla, oikealla 8½ vuotta.

Kuinka hulluja pidetään jännityksessä

Toiveikkaana kävimme Rännin kanssa ultrassa viikko sitten, kun viimeisimmästä astutuksesta oli täynnä 23 vuorokautta. Kaikeksi harmiksi massussa näytti kovin hiljaiselta, mutta aikaisesta ajankohdasta johtuen ei ollut takeita siitä että pentuja olisi sen paremmin kuin siitä että niitä ei olisi. Niinpä varattiin ilman muuta uusi ultraus viikon päähän.

Viikon ajan tietysti kotona seurailin mahdollisia merkkejä tiineydestä ja ultrapäivän lähestyessä olo kävi jopa melko luottavaiseksi Rännin nisien kasvaessa ja punertuessa ja masun aavistuksen jo pyöristyessä. Vaan eipä löytynyt ultran ruudulle pentuja näin 30 vuorokaudenkaan jälkeen. Eläinlääkäri halusi kuitenkin varata vielä uuden ajan viikon päähän.

En kyllä oikein jaksa uskoa, että pentuja enää löytyy. Nyt siis mennään ensi perjantaihin ilman isompia odotuksia, vaikka pienen pieni teoreettinen mahdollisuus kai on olemassa. Tosin luulisin, että siihen mennessä tilanne on kääntynyt jo silminnähdenkin selvästi suuntaan tai toiseen.