Pallo suussa, jalat kiulussa

Sitten viime blogikirjoitusten on saatu nauttia monista uskomattoman hienoista päivistä keväthangilla ulkoillen. On ehdottomasti koko talven parasta aikaa, kun aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta ja hanget loistavat häikäisevän kirkkaina. Nyt parhaat ulkoilusäät alkavat olla jo mennyttä ja kurakelit tilalla, mutta yhtä kaikki sydäntalvi on takana, kevät tekee tuloaan ja kesä on kaikkine rientoineen edessä - Yippee!

Kevätsäissä ulkoilun ohessa on treenailtu hyvin vaihtelevalla aktiivisuudella. Viikko tai kaksi on treenattu päivittäin jotain pientä ja sitten taas viikko tai kaksi on mennyt treenaamatta yhtään mitään. Sovitut kimppatreenit motivoivat kyllä kummasti, että on esittää edes pientä edistymistä tai ainakin jotain uusia ideoita, miten jotain asiaa työstää.

Tokokuvioista eniten huomiota on saanut ohjattu nouto. Ränni mitä todennäköisimmin koetilanteessa ei katso liikkurin kapuloiden vientiä, joten ajattelin treenata liikettä sitten siltä pohjalta. Vien kapulat valmiiksi ja haen koiran vasta sitten. Toivottavasti se oppii että osoitetusta suunnasta, tietyn liikeradan päästä se kapula löytyy, vaikka sitä ei etukäteen olisi näytettykään. Tätä täytyy tehdä paljon lisää ja useissa eri ympäristöissä.

Kevennyksenä on toiminut ruututreeni, jossa on vaihtelevasti palkattu valmiilla lelulla, seisahduksen jälkeen apuohjaajan sivusta heittämällä lelulla ja minun palkkaamana. Tässä yhteydessä merkille meno on ollut aika hyvä ja Ränni on kovasti kärkkynyt lupaa saada pinkoa siitä ruutuun. Kivaa ja helppoa treenaamista.

Koirien vermekaappia penkoessa löysin naksuttimen, ja tokihan sen kanssa piti iltana jos toisenakin puuhastella temppuilun merkeissä. Ensin naksuteltiin yhtä etutassua pesuvatiin, sitten kahta, sitten takajalkoja ja lopulta kaikki neljä jalkaa yhtäaikaa. Ränni suhtautuu arvuutteluun aika maltillisesti ja hoksattuaan mitä odotetaan, tarjoaa sitä aika järjestelmällisesti. Nova sen sijaan lämpenee aikalailla yrittäessään tarjoilla sen sata eri variaatiota vatiin hampaiksi käymisen kera ja ilman. Se oppii nopeasti oikean suorituksen, mutta kuumetessaan helpommin turhautuu ja tarjoaa oikean lisukkeeksi vähän extraa.

Toisena temppuna tehtiin pallon nostamista saunakiuluun. Jälleen näkyy sama ero äidissä ja tyttäressä. Ränni homman opittuaan aika hyvällä varmuudella pudotti pallon tarkasti kiuluun. Novalla tuli enempi huteja, ja jos ei ne hyvät mutta hieman pieleen menneet yritykset kelvanneet, niin se helposti tarjoili kattavan kokoelman muitakin vaihtoehtoja kuten pallo suussa, molemmat etujalat kiulussa ja kysyvä ilme "Täh? Ei vai?" Yritteliäisyyden ja aktiivisuuden puutteesta ei voi kyllä voi moittia.

Yhdeksän vuotta

Nova - pikku hippiäinen, hellyttävä pöksikorva täyttää tänään yhdeksän vuotta. Meidän yhteinen taival alkoi kesäkuussa 2000, jolloin hain täydet yhdeksän kuukautta odottamani briardpennun lentokentältä. Lentoboksi avattiin vasta kotipihassa, ja sieltä hurjan hännänheilutuksen kanssa ulos pelmahti pikku Nova. Ja sitä vauhtia ja hännäheilutusta onkin riittänyt. Vuodet ovat kuluneet nopeasti superissa seurassa. Paljon olemme ehtineet tehdä ja kokea - toivotaan, että paljon on vielä edessäkin!

Kuvahaaste

Sain Minnalta ja Tiltu & Råtta -kelpieiltä kuvahaasteen, joka kuuluu näin:

1. Mene kuvakansiosi (tai missä ikinä säilytätkään kuviasi) neljänteen alakansioon.
2. Valitse sieltä neljäs kuva.
3. Postaa kuva blogiisi ja kerro samalla kuvan tarina.
4. Haasta neljä ihmistä.




Tämä kuva on otettu Latviassa heinäkuussa 2007. Olimme automatkalla Saksaan, ja takana oli ensimmäinen matkustuspäivä eli etappi Oulusta Latviaan, aivan lähelle Liettuan rajaa. Satuimme aivan oivalliseen Autoliiton suosittelemaan B&B-majataloon, jossa isäntäväen mukaan usein yöpyy koiranäyttelyihin matkalla olevia vieraita. Kuvassa olemme aamu-ulkoilulla ennen matkan jatkamista.

Minulta tämän kuvahaasteen saavat Jimi, Karvamopot, Tonni & Milli ja Riesa.

Hyvää ystävänpäivää!

Älä kulje edelläni, en ehkä seuraa. Älä kulje takanani, en ehkä johda. Kulje vierelläni ja ole ystäväni.

Tokokokeilu

Rännin kanssa korkattiin erikoisvoittajaluokka Virpparissa hallikokeessa Pipa Pärssisen tuomaroitavana.

Paikalla istuminen 0. Istui rauhallisesti, mutta meni maahan aivan pari kolme sekuntia ennen kuin aika tuli täyteen. Rännillä taitaa olla tarkka sisäinen kello, sillä paikalla istumista on treenattu pisimmillään juuri sen tarvittavat kaksi minuuttia, ja nyt siirtymisiin meni hieman enemmän aikaa kuin treenatessa. Istui peeveli siis juuri sen, mitä on treenattu, eikä hetkeäkään pidempään.

Paikalla makaaminen 7,5. Ei lopussa noussut ensimmäisellä käskyllä istumaan ja maahanmeno olisi pitänyt olla kaikilla koirilla nopeampi.. hmm.

Seuraaminen 8. Tiedetään, tiedetään. Pipalle alusta loppuun liian tiivistä seuraamista ja lisäksi joitakin hieman eteen kiertyneitä perusasentoja. Itse olin tosi tosi tyytyväinen!

Neliökävely 6. Seiso-istu-maahan -liikkeestä tuli meillä seiso-seiso-maahan. Jotenkin onnistun useimmiten sanomaan kokeessa istu-käskyn oudosti. Treeneissä se on ISStu, kokeessa se livahtaa suusta ulos isTU.

Luoksetulo 8. Vauhtia saisi olla enemmän. Teki koko liikkeen alusta loppuun tasaista ravia, pysähdykset hyvät.

Ruutu 0. Merkille meno tapahtui takkuisesti kahdella käskyllä. Siitä vauhdikkaasti ruutuun, mutta maahan-käskystä vain istumaan. Uudesta käskystä puoli-istuvaan/makaavaan asentoon ja minut käskytettiin liikkeelle, vaikka koira ei vielä ollut maassa, joten siitä nolla. Olisikohan hetken odottamalla valunut maahan asti?

Ohjattu 0. Ei mennyt kunnolla merkille kahdellakaan käskyllä, mutta säteen sisään kuitenkin. Ränni piti kapuloiden viennin ajan herkeämätöntä katsekontaktia, ei nähnyt kapuloiden vientiä, eikä selvästi ymmärtänyt yhtään, mitä olisi pitänyt hakea. Lopulta äkkäsi tietenkin keskimmäisen kapulan. Itsellekin järkytykseksi paljastui siinä liikkeen alkumetreillä, että etäisyys merkiltä kapuloille onkin 10 metriä eikä 5 metriä. Ollaan siis harjoiteltu pikkuisen väärät speksit mielessä.

Metallin hyppynouto 9. Kapula kieri aivan reuna-aidan viereen, joten Rännin piti sitä vähän etsiskellä. Paluuhypyssä häntä osui esteeseen.

Tunnistusnouto 0. Ränni kääntyi mukana, joten ei nähnyt eikä löytänyt koko kapuloita. Tässä mokasin itse taas aivan kuten voittajaluokankin kokeessa. Aloitus on sekava, kun itse kullekin on vähän epäselvää, missä vaiheessa annetaan kapula, missä vaiheessa käännytään ja missä vaiheessa liike varsinaisesti alkaa. Olisin saanut ennen kääntymistä antaa istu-käskyn, ja käännyin oikean kautta vaikka treeneissä aina vasemman kautta. Tässä tuo yksi ainokainen istu-käsky olisi voinut aikalailla auttaa asiaa.

Kaukokäskyt 0. Yksi väärä asento, kun Ränni nousi ensimmäisen istumisen seisomaan, ja liikkumista erinäisiin suuntiin. Omaan silmään ei ollut mitenkään paha - aloistuspaikasta oli edennyt 1/3 koiranmittaa.

Varsin mittava rivi nollia saatiin siis aikaan, joten pisteitä kertyi säälittävät 116 - taisi tulla oma uusi ennätys tuolla saralla. Erittäin hyvä fiilis jäi kuitenkin, vaikka pisteistä sitä ei varmasti arvaisikaan. Itse liikkeissä takelteluista ja hämmennyksistä huolimatta Ränni oli joka liikkeen jälkeen varsin innostunut, vapautunut ja reipas. Kontaktia Ränni piti tapansa mukaan liikkeitten aikana hyvin ja nyt haki sitä kehän ulkopuolellakin aktiivisesti. Ei siis jäänyt ollenkaan sellainen tästä ei kyllä tule ikinä mitään -olo kuten voittajaluokan 185 pisteen räpellyksestä. Päinvastoin! Jäi varsin iloinen mieli, kovasti treeni-intoa ja -ideoita ja paloa uuteen kokeeseen. Mutta hieman pitää ensin treenata.

Uuteen vuoteen

Vuoden 2008 kalenterit on heitetty pois, ja uusi vuosi jo kovassa vauhdissa. Jouluaatto vierähti kinkunpaiston merkeissä ja aattoillaksi suuntasimme koirien kanssa Vihiluotoon. Siellä porukalla syötiin hyvin, joulupukki kävi siskon lasten avustuksella jakamassa lahjat, pelattiin Singstaria toiset taidolla ja toiset kauheaa-kommentit ruudulla vilkkuen, tietovisailtiin ja syötiin tietysti joka välissä enemmän kuin olisi tarpeen. Koirat touhusivat innolla mukana, saivat kaivettua lelut ja herkut paketeistaan ja kerjäsivät kelpo saaliin ihmistenkin herkkuja.

Tapaninpäivälle, Uudenvuodenpäivälle ja Loppiaiselle sovimme kaiman ja kelppareiden kanssa treenit hallille heti aamutuimaan - mitäpä muuta sitä tekisi vapaapäivän aamuna! Ensimmäiset kimppatreenit oli masentavat. Ränni teki kuin täi tervassa eli ei oikein mitenkään. Tunnarissa ei ollut löytävinään tikkuja ollenkaan, meni nihkeästi merkille jne. Mitään täheellistä ei päässyt oikein treenaamaan, kun piti yrittää saada edes perusasiat sujumaan jotenkin. Leikkiminen oli normaalin sähäkkää, mutta tekeminen tahmeaa.

Itsekseen tehtiin pari treeniä kotona ja hallilla namipalkalla, ja ne sujuivat taas paljon paremmin. Rännillä oli kovasti yritystä ja sopivasti vauhtia. Huojennuksekseni seuraavissa kimppatreeneissä sama meno jatkui, joten päästiin kokeilemaan joitain liikkeitä tai niiden osia liikkeenohjattunakin.

Perusasennossa odottelut ovat Rännille myrkkyä. Tunnarissa se nyt selvästi oivalsi, että liikkeenohjaajan kapulan kiikuttelua ja asettelua seuraa nouto, ja alkoi lässähtämisen sijaan padota. Tunnarit sujuivatkin aika kivasti; ei juurikaan vääriin koskemista ja toi aina oman, vauhti ok. Mielenkiintoinen havainto oli, että työskentely oli selvästi varmempaa, kun tikut olivat kellotaulussa entä rivissä, saati sitten jonossa. Pitää muistaa jatkossa laittaa tikut useammin riviin.

Ohjatussa Ränni ei katso liikkeenohjaajan kapuloiden viemistä, mutta syrjäsilmällä noteeraa sen kyllä. Tuli huomattua, että liikkeenohjaajan viedessä kapulat Ränni lässähtää, mutta jos ilman kapuloiden vientiä odotutan saman ajan ennen merkille menoa, niin se patoaa. Että se osaa olla monimutkainen otus. Täytynee treenata merkille menoja siten, että taustalla on jotain kulkijoita "liikkeenohjaajina". Rännin sijoittuminen merkillä voisi olla myös hieman tarkemmin merkin takana nenä kohti minua ja häntä kohti keskimmäistä kapulaa.

Metallinouto on nyt ollut Rännin lemppariliike, ja se kokeiltiin liikkeenohjattuna. Hieman oli siinä kinttaalla, varastaako lähdössä ja ennakoiko sivulle siirtymisessä. Kimppatreeneissä otettiin myös pari lyhyttä paikalla istumista. Ne meni muuten hyvin, mutta jätössä Ränni teki aluksi istu-käskystä nopsat maahanmenot. Tiedän, että pidemmän päälle paikalla istuminen on Rännille vaikea liike. Sitä on treenattu nyt vain kahdesti, joten hieman on vielä työsarkaa jonkinasteisen varmuuden saavuttamiseksi. Paikallamakuun yksitellen käskytyksissä Ränni ei erehtynyt. Tässäkin hankalin paikka saattaa olla paluu täysimittaisen pitkän paikallaolon jälkeen.

Uusi vuosi käynnistyi leppoisissa merkeissä kotona myrskytuulen pauhua ja ilotulitteiden pauketta kuunnellen. Sää oli siinä määrin kurja, että tuli jätettyä ulkoilut ja rakettien katselemiset sikseen - Novan harmiksi. Se oli jo juniorina vain riemuissaan pojankoltiaisten papattisäikäytyksistä, eikä into paukkeita, rätinöitä, sähinöitä ja välkkeitä kohtaan ole yhtään laantunut. Ei hauku, ei jahtaa, mutta on aivan elementissään ympärillä vallitsevasta sotatilasta. Ränni on hieman toista maata. Kotona ei lotkauta korvaansakaan ulkoa kantautuville paukkeille, voi ulkoilla huoletta, mutta selvästi ei nauti suhinoista ja rätinöistä.

Jouluaskareita

Oulun korkeudelle tuli sittenkin kauniit talvimaisemat jouluksi, jipii! Joululahjat on paketoitu, joulutortut ja -piparit paistettu, jouluvalot valaisee pihaa ja kynttilöitäkin on poltettu melkoiset määrät. Kahdeksan kilon kinkku on sulamassa, joten koiratkin on varmasti jo ihan joulutunnelmissa.

Nyt täytyy vielä tarttua tiskiharjaan, imuriin ja moppiin, ja illan päälle myös nelijalkaiseen moppiin, sillä tänään Ränni joutuu pesuun. Huomenna pääsevät turritkin sitten puhtoisina joulunviettoon ihmettelemään joulupukkia ja tuomiolle siitä, ollaanko oltu kiltteinä vai ei.

Treeneistä ei ole juuri kerrottavaa, sillä viime viikot ovat kuluneet töissä, ulkoillessa ja jouluaskareissa. Tiina, Jimi ja lauman uusi saksalaisvahvistus Ria kyläilivät meillä viime viikonloppuna ja silloin käytiin sentään vähän tottistelemassa. Tosin omien kanssa oli laiskuus huipussaan ja tuli vain hubbabubbailtua, vaikka kerrankin olisi ollut liikkeenohjausapuakin. Saapa nähdä ehditäänkö ensinkään tokotouhuissamme kokeeseen asti tänä talvena. Edes teoreettiset mahdollisuudet 1-tulokseen pitäisi kuitenkin olla ennen kuin kokeeseen menee. Täytyy yrittää kiriä treenaamisessa joulun ja vuodenvaihteen vapaina. Kaima ja Råtta jo tarjoutuivatkin treeniseuraksi. Kivaa, laitan pian mailia tulemaan!

Nova on ollut töissä mukana kulunvalvontakoirana viihdyttämässä minua ja siinä sivussa muutamia muitakin nämä pari hiljaista joulunaluspäivää, kun suurin osa työntekijöistä on jo joulun vietossa. Korvaeläin on ottanut lunkisti toimistokoiran virkansa ja nauttinut kovin niistä hetkistä kun joku pistäytyy sitä tervehtimässä rapsutusten, vetoleikin tai herkkujen merkeissä.  Novan horoskooppi viime bloggauksessa osuu kyllä hyvin tuon koiran ytimeen, sillä se todellakin on sympaattinen, syliintuleva ja väsymättömän leikkisä. 

Siinä missä Nova horoskooppinsa mukaisesti harvoin saa naarmun naarmua, Ränni taas koiramaailman jousimiehenä syöksyy toimintaan siihen malliin, että etuhampaista ei ole enää jäljellä juurikaan ja eläinlääkärillä on saatu parsia taisteluhaavoja kerran jos toisenkin. Erään kerran emäntäkin joutui potilaaksi pyörryttyään toimenpidepöydän taakse ompelusvalmisteluja katsellessaan.

Jousimieskoiria Eve Devereaux kuvailee Helli Hauvaasi -kirjassaan sanoilla juonikas, rohkea, pinnalta pidättyväinen, kiintyväinen. Kuulostaa ihan Ränniltä!