Takajälki ja etuesine

Täytyy myöntää, että hieman on jäljen ja esineruudun treeni-into (oma!) hiipumaan päin. Jälkikokeisiin on kuitenkin vielä varasijoja, joten pakkohan se on ollut jostain rutistaa motivaatio edes muutamaan treeniin. Ja toisaalta onhan se aina eteenpäin ensi kautta ajatellen.


Lauantai-iltapäivänä tein ihan kokonaisen jäljen Peuhuun. Mittaa oli heti kerralla kolmosluokan jäljen verran ja yritin mahduttaa siihen mahdollisimman monta terävää kulmaa. Varis jäljesti ensimmäistä kertaa näin pitkän jäljen ja oli niin pro, että alun takajälkikään ei jaksanut harmittaa ollenkaan. Terävät kulmat Vaakku selvitti jo aika sujuvasti ja kaikki kepit nousi. Vanhentua jälki ei tosin taaskaan ehtinyt kuin esineruututreenin verran, mutta en usko jäljen iällä olevan metsässä lähellekään niin suurta vaikutusta kuin peltojäljellä.

Esineruudussa alettiin opetella etuesinettä. Tämä tehtiin kapealla ja pitkällä kaistaleella, jonne laitoin etualalle keskelle jalkapallon. Toiveissa oli, että Varis vaikka sitten kompastuisi esineeseen sinkaistuaan matkaan kohti takalaitaa. Noh, Vaakku porhalsi esineen ylitse ainakin kuuden lähetyksen verran, ja kutsuin sen aina takaisin ruudun sivusta, niin ettei se palatessa hoksaa esinettä. Vaikka sää oli näennäisesti täysin tyyni, niin sen verran taisi ilmavirta käydä, että sen kerran kun Varis sinkaisi matkaan pallon vasemmalta puolen, niin se sai hajun ja reagoi säpäkästi. Tästä se lähtee.

~~~

Keskiviikkona käytiin tekemässä janatreeni ja jatkettiin esineruudun etuesineen opettelua. Janalla Varis otti taas kerran takajäljen. Tähän asti olen antanut sen tarkistaa vähän matkaa takajälkeä ja kehottanut sitten kääntymään, mikäli se ei ole itse sitä tehnyt. Mitään koira ei kuitenkaan tunnu tästä oppineen, joten nyt otettiin uusi toimintamalli käyttöön. Varis on tolkuttoman utelias eläin ja voin kuvitella, että sitä ihan kiinnostaa, mitähän siellä jäljen toisessa suunnassa on. Niinpä ajoimme takajäljen tielle ja siellä sitten hetki ihmeteltiin hämmentyneenä, että eipä täällä ollut mitään, tylsä homma. Sitten palattiin janalle, nyt jälki nousi oikeaan suuntaan ja sieltä niitä keppejä alkoi löytyä. Tällä kertaa niitä oli kaksi noin 200 metrin matkalla, jolla oli myös yksi tavallinen kulma ja yksi terävä kulma.

Esinetreenissä tallasin taas kapean ja pitkän kaistaleen ja laitoin jalkapallon etualalle keskelle. Nyt Varis tiesi olla tarkkana heti lähetyksestä alkaen ja nostikin vauhdikkaasta lähdöstä huolimatta heti etuesineen. Hyvä! Sitten koira taas autoon ja viemään pikku esine ruudun takalaidalle ja jalkapallo etualalle siinä toivossa, että ensimmäisellä pistolla nousee etuesine ja seuraavalla lähetyksellä vauhdikkaalla ja suoraviivaisella takaosaan asti etenemisellä takaesine. Aina ei mene kuin elokuvissa... mutta nyt meni!

~~~

Tästä mielenkiintoisesta takajälkikokeilusta ja etuesineopettelusta innostuneena maastoiltiin taas heti seuraavana päivänä. Janalla Varis otti jälleen takajäljen ja taas se ajettiin tielle, ihmeteltiin miten tämä näin lyhyt ja tylsä oli ja vein Vaakun autoon. Hetken kuluttua sitten uudelleen janalle. Nyt jälki nousi oikeaan suuntaan, kaksi tavallista kulmaa ja yksi terävä sujui hyvin, mutta kahdesta kepistä ensimmäinen jäi.

Esineruututreenissä tehtiin tismalleen sama treeni kuin edellispäivänä, mutta nyt etuesinekin oli tavallinen pieni esine. Ja aivan yhtä loistavasti se meni kuin viime kerrallakin. Eli ensin nousi se ainokainen etuesine laakista ja sitten seuraavassa harjoituksessa ensin etuesine ja seuraavalla lähetyksellä takaesine.