Helatorstaina käytiin tekemässä Peuhussa vuoden ensimmäinen jälki ja siinä samalla kolmas esineruutukaistale. Sää oli jokaisen jäljestäjän toivelistan ykkönen eli pilvistä ja muutama pisara saatiin vettä. Ja toki maastoksikin oli huolella valittu se nilkkamittainen varvukko. ;) Ränni pääsi taas ensin esineruutuun suurieleisesti kannustettavaksi ja kehuttavaksi - ihan Variksen harmistukseksi. Ja mainiolla asenteella Vaakku sitten omalla vuorolla hakikin taas kaksi esinettä.
Jälki oli reilun kilometrin mittainen ja ehti vanheta puolisen tuntia. Varis teki taas pitkällä janalla luotisuoran etenemisen ja nosti jäljen oikeaan suuntaan. Kulmissa ja piikeissä Vaakku meni usein vähän yli, mutta reagoi kuitenkin nopeasti jäljen katoamiseen ja etsi sen taas innolla ja itsenäisesti. Kaikki kuusi keppiäkin nousi, joten aivan lupaava jälkikauden avaus!
Joitain omiakin vainuja tuosta jäljestä sain. Vaakku oli kaikista eniten innoissaan ensimmäisestä kepistä ja jäljesti sille suuremmalla höyryllä kuin siitä eteenpäin. Selvästi siis viime kesän ja syksyn janatreenit ovat tuottaneet tulosta! Silloinhan totesin, että suurin treenin tarve on jäljen aloituksessa, sillä koira jäljestää ensimmäiselle kepille haparoiden ja vasta siitä eteenpäin normaalisti. Pitänee siis olla tarkkana, että halu jatkaa myös ensimmäiseltä kepiltä kokonainen jälki loppuun asti, säilyy hyvänä. Pitää jatkossa muistaa jättää loppupalkka (ruokapurkki) jäljen loppuun jonkin matkaa viimeisen kepin jälkeen, niin se toivottavasti osaltaan lisää "vetoa" jäljestää loppuun asti.
~~~
Perjantaina maastoiltiin Susannan kanssa Valkiaisjärvellä. Vähän ripsi taas vettä, mutta ehdittiin aika hyvin treenata ennen sateen alkamista. Variksen kanssa otettiin tällä kertaa pelkkä esineruutukaistale. Itsekseen treenatessa ruudussa on aina vain omien koirien jälkiä jos niitäkään, joten nyt Susannan koirat saivat treenata esineruudun ensin. Varis pääsi sitten viimeisenä puuhun kiinni katsomaan, kun vein sille vieraat esineet ruutuun. Eikä siinä taas montaakaan silmänräpäystä mennyt, kun esineet oli kourassa.
~~~
Tottiksen osalta on palauteltu koeliikkeitä mieleen ja lietsottu intoa. Ala-Temmeksen kentällä oli äitienpäivän treeneissä teemana paikallamakuu häiriössä, laukaukset ja vauhti esteitten ylityksiin. Keskiviikkona tehtiin koeliikkeet läpi palkkaillen aina sopivissa kohdin. Torstaina tehtiin koeliikkeet kahdessa osassa. Liikkeestä istumisessa Varis teki pitkästä aikaa virheen, mikä olikin oikein hyvä tähän saumaan. Pääsi siitä sille vähän suutahtamaan ja oikeasta suorituksesta taas palkkaamaan, joten pitäisi oleman taas tuoreessa muistissa.
~~~
Perjantaina alkoi tietysti pukata jo sen verran paniikkia ja kaikenlaista treenin tarvetta mieleen, että aamulla oli pakko käydä tekemässä parin kepin mittainen jälki. Tällä kertaa se vanheni puolitoista tuntia, en merkannut jäljen ja janan leikkauspistettä ja loppupalkka oli paikallaan. Ylläri pylläri aivan hyvin Vaakku edelleenkin nosti jäljen, ajoi sen ja nosti kepit.
Eteenmenosta on myös helppo kehitellä kaikenlaisia mönkäänmenoskenaarioita, joten illalla käytiin vielä vieraalla kentällä ottamassa sokko eteenmeno pallolle. Ja kotimatkalla alkoi toki vaivata se, etten kertaakaan ole käskenyt eteenmenosta maahan, joten oli pysähdyttävä vielä yhdellä kentällä kokeilemassa sekin... Puuh.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti