Nyt metsät ovat siis monin paikoin kokonaan lumettomat. Purnunnokan loiva etelärinne on aina ensimmäisenä kokonaan lumeton ja kuiva, joten siellä tehtiin Variksen kanssa keskiviikkona vuoden ensimmäiset tarkkis, pudotettu ja jana. Hyvin Varis tuntui tutut rutiinit viime marraskuulta muistavan, ja intoa oli tarkkuusetsintään vähän liiankin kanssa. Pikkuesineenä oli 10 sentin kolikko, joka löytyi aina melko nopeasti, mutta olisi varmasti hieman maltillisemmin etsien löytynyt vieläkin nopeammin. Eniten Vaakun pursuileva riemu vaivasi luovutuksessa, jossa meinasi sinkoilla ennen aikojaan niin kolikko kuin koira.
Pudotetun esineen noudossa pääsee enemmän liikkeelle ja vauhtiin, joten pursuileva into näkyi siinä ainoastaan niin, että tavallisestikin erinomainen suoritus oli aivan megahieno. Seuraaminen oli aloituskäskystä loppuun saakka hanakkaa tottisseuraamista, nouto oli määrätietoinen ja nopea ja luovutus kunnossa. Tämä oli juurikin sellainen suoritus, jossa maksimipisteet loppuvat ikäänkuin kesken... Täydet pisteet saa huomattavasti laimeammallakin esityksellä.
Valitettavasti janarutiinit eivät saa Variksessa aikaan samanlaista riemua. Kontrasti tuli etenkin näin tauon jälkeisessä maastoilussa niin selvästi esiin, että laittoi kyllä miettimään kunnollisen motivaation rakentamista janalle. Tämä jana suoritettiin varman päälle lyhyessä liinassa kannustusten saattelemana. Takajäljelle Vaakku olisi taas lähtenyt, mutta stoppasin viiteen metriin ja odottelin, että itse vaihtaa oikeaan suuntaan.
Perjantaina käytiin sitten Peuhussa tekemässä motivaatiotreeniä janalle. Tehtiin sitä yksinkertaisesti niin, että janan alussa pidin pannasta kiinni, heitin pallon mahdollisimman pitkälle eteen ja liu'utin Variksen sitten liinasta perään sen etsimään. Tehtiin puolentusinaa toistoa aina vähän eri kohdasta metsätien varresta ja joo, tällaisessa vedossa ja etukenossa sen jäljelle lähtemisen soisi tapahtuvan!
Ei ehkä äkkiseltään tulisi mieleen, että allaolevissa kuvissa on laskiaissunnuntain viettoa 2. maaliskuuta.
Hiihtolomaviikon päätteeksi lauantaina ja sunnuntaina tehtiin vielä takapihalla haun ilmaisutreeni. Neljästä piilosta ja parista maakasasta muodostui nyt hökkelikylä, josta Varis sai isäntää etsiä ja ilmaista. Etsiminen ei tietysti ole näissä harjoituksissa ihan parasta mahdollista, mutta se varsinainen treenin aihe eli ilmaisu kiintorullalla sujui jo oikein hienosti! Ensimmäiseltä treenikerralta löytyy vähän videota. Kuten näkyy, niin treenisää oli oikein mukava - sinivalkoinen taivas ja sillä tavalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti