Perjantaina taitettiin Vaakun kanssa kahdeksan tunnin ajomatka Raisioon, ja hyvissä ajoin oltiin Haunisissa odottamassa vuoroa tutustua kenttään. Vuorollamme otettiin seuraamista, estenoudot ja eteenmeno pallolle. Toivoin, että Varis olisi tullut noudoissa väärän esteen kautta takaisin ja oltaisiin saatu aikaan hieman draamaa ja seuraavaksi päiväksi tuoreeseen muistiin pieni vireennousu siihen kohdin. Draamaa ei nyt saatu, mutta yritin kyllä seuruussa oikeasti treenata enkä vain fiilistellä...
Lauantaiaamuna palattiin pelipaikalle odottamaan rotutovereita, ilmoittautumaan ja tarkastamaan koira. Muutamien poisjääntien myötä kisaan osallistui kymmenen valkkaria, kymmenen beussia, kahdeksan bouvieria, viisi mudia ja viisi briardia eli kaikkiaan 38 koiraa.
Seuraavaksi päästiin hakuradalle, joka oli profiililtaan hyvin erilainen, mihin me Pohjois-Pohjanmaan lakeuksilla on totuttu. Radan vasen puoli nousi koko matkalta korkealle kallion päälle ja oikea puoli oli loivasti laskevaa mäntymetsää. Vaakku tuntui alkupuheitten aikana hieman lässähtävän, ja niinpä se vasemmalle lähetettynä mitään etsimättä jäi sinne kallion päälle luuraamaan, että joko täältä saa tulla pois. :o Onneksi oikeaan etukulmaan lähti hyvin, teki ison piston ja löysi noin 25 metriä aluetta eteenpäin maakuopasta ukon. Ilmaisu ja näyttö ok.
Sitten tein käsittämättömän kämmin, ja en laittanut Vaakkua uudelleen sinne vasempaan etukulmaan vaan lähdettiin etenemään aluetta. Ehkä alitajunta oli sitä mieltä, että ykkösluokassa kaksi maalimiestä ei voi olla laitettu noin alkuun aluetta. Toki silti kulmaan pitäisi tehdä pisto edes muodon vuoksi. Radan keskelle ja loppuun Vaakku teki ihan kelvolliset tyhjät, kunnes tuli kallion päältä vasemmasta takakulmasta rullan kanssa. Näyttö ok.
Löydetyistä maalimiehistä ja ilmaisuista tuli täydet pisteet, mutta työskentelypisteitä verotti reippaasti se tosiasia, että vasempaan etukulmaan jäi umppariukko. Vanhoilla säännöillä tai kakkosen radalta ei siis olisi saatu tulosta, aijaijai. Tiedä sitten, olisiko kulma tullut otettua tarkemmin, jos kaikki kolme ukkoa olisi ollut pakko löytää... Koiraa tuntemattoman silmään työskentely näytti varmaankin innokkaalta ja energiseltä, mutta todellisuudessa ei ollut nyt kyllä lähellekään sellaista oksat pois ja pala latvaa -meininkiä kuten etsintäkokeessa. Pisteitä henkilöhausta 158.
Lopuksi mentiin koko kokeen ihan viimeisenä koirakkona esineruutuun. Lähetin oikeaa reunaa myöten ja tuota pikaa Vaakku toi takakulmasta esineen. Aikaa meni 25 sekuntia. Kovasti siinä vitsailtiin, että tällaista suoritusta tässä onkin odoteltu ja tällaiseenhan se on päivä hyvä päättää. Esineruudusta 30 pistettä.
Kisakeskuksessa olikin meidän palattua tulokset jo hyvin pitkälti selvillä. Vaakku sai sen HK1:n mitä lähdettiin hakemaan pisteillä 282 ja sijoittui luokassaan toiseksi. Muita briardeja ei hakukokeessa startannut, joten Vaakusta tuli briardien hakukokeen rotumestari. Briardeissa päästiin jakamaan mestaruus myös jälkikokeessa Peipolle tuloksella JK1 ja suojelukokeessa Aapolle tuloksella IP2. Palkintojenjakoseremoniaa riittikin päivän päätteeksi pitkäksi aikaa, kun jaettiin palkinnot kaikissa lajeissa ja luokissa ja vielä kaikkien viiden rodun mestaruudet. Jälkikäteen selvisi vielä, että briardit voittivat leikkimielisen joukkuekilpailun - hyvä briardit!
Variksen kanssa jäätiin suosiolla vielä toiseksikin yöksi Raisioon ja tehtiin pitkä kotimatka sunnuntaina päivänvalolla. Kiitokset kaikille briardiosallistujille ja -katsojille kivasta päivästä - mukava oli nähdä uusia ja vanhoja tuttuja ja muutenkin oli oikein kiva reissu Variksen kanssa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti