Tällä kertaa otin pennutkin reissuun mukaan näytille ja sivistymään, joten Yaris tupaten täyteen pakattuna ajelin perjantaina Lapualle. Siellä meillä oli yhdessä muiden briardiosallistujien kanssa raunioradalta varattuna tarkoitukseen sopiva puoli-ilmainen parakkimajoitus. Tuuri oli taas kohdallaan, kun saatiin myös tälle kisaviikonlopulle paahtavan kuuma hellekeli keskelle muutoin varsin viileää kesää.
Lauantaina aamupäivällä ehdittiin katsella kisakeskuksessa hakukoirien tottikset, ennen kuin erikoisjälkikokeen ykkösluokkalaisten oli aika siirtyä pellolle. Variksen kanssa oltiin vuorossa heti ensimmäisenä, ja eipä siitä suorituksesta jäänyt jälkipolville kerrottavaa. Matka eteni paahtavan kuumalla ja harvaheinäisellä kuivalla pellolla etanavauhtia epävarmasti ja päättämättömästi edestakaisin tarkistellen. Lähes koko jäljestysaika 30 minuuttia oli kulunut taukoamatta jälkeä selvitellessä ja matka oli edennyt vasta suunnilleen puoliväliin, kun Varis lopulta heitti hanskat tiskiin. Pisteitä 30 ja tuomari otti hattua päästä koiran osoittaman sinnikkyyden edessä. Rehellisyyden nimissä olisihan se jonkin sortin vääryys ollut, jos meidän olemattomalla peltojälkitreenimäärällä olisi tulos noin vain tekaistu. :)
Koepäivän päätyttyä tehtiin pienet tottikset pentujen kanssa ja saatiin Tiinalta tarkkasilmäiset kommentit, miltä touhu näyttää. Ajankuluhan siinä unohtui, mutta onnekkaasti ehdittiin kauppaan saunajuomien ostoon juuri ennen yhdeksää ja pizzerian kautta suunnattiin majapaikkaan syömään, seurustelemaan ja saunomaan. Mukava olikin taas päästä turisemaan briardistituttujen kanssa, kiitos vain kaikille seurasta!
Sunnuntaina oli päivä uusi ja Variksen kanssa edessä kansallinen jälkikoe. Aamulla aloitettiin maastossa jäljellä, ja tuttuun tapaan lähdettiin liikkeelle takajäljen kautta. Keppejäkin alkoi nousta, mutta melko alussa oli sen verran pitkä kepitön matka, että arvelin sinne yhden jo jääneen. Iloiseksi yllätykseksi viiden kepin jälkeen matka kuitenkin vielä jatkui. Tuo viimeinen etappi olikin jännittävä, kun Varis jostain syystä harhautui ja pian olimme omalla janallamme. Onneksi osattiin palata takaisin ja halkoa alue niiltä main, mihin jäljen saattoi olettaa päättyvän - ja sieltä se kutoskeppi löytyi!
Esineruudussa saatiin ennen aloitusta tuomarilta jana-arvostelu. Arvostelua kuunnellessa Varis jo täyttä päätä nenä pitkällä skannasi esineitten sijaintia ruudussa, joten arvasin että kohtuullisen säpäkkää toimintaa on luvassa. Esineet nousikin vauhdikkaasti, mutta yhtä esinettä Varis ei malttanut paikallistaa loppuun saakka, vaan kävi muutaman sekunnin kaarroksen muualla ja palasi sitten etsimään esineen. Siitä piste pois.
Kisakeskukseen palattiin tekemään vielä päivän päätteeksi tottikset. Paahtavasta helteestä huolimatta Varis teki hommia innokkaasti, jäävien asennot meni oikein, noudotkin tapahtuivat oikeitten esteitten ylitse eikä muitakaan isompia kämmejä tapahtunut. Selvimpinä virheinä taisivat olla kosketus hyppynoudossa ja eteenmenossa maahan tarvittiin kaksi käskyä (ensimmäisellä kyllä pysähtyi, mutta jäi seisomaan). Tuomari tuntui tykkäävän Vaakun esityksestä, kehui kuinka on kaunista katsella ja palkitsi 94 pisteellä.
Varis vastasi komealla 1-tuloksellaan 285 pistettä koko päivän ainoasta jälkituloksesta ja pääsi luonnollisesti pokkaamaan luokkavoiton ja jälkikokeen rotumestaruuden. Samalla tuli toinen kiinnitys käyttövalionarvoon, yippee!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti