Heinäkuun loppu

Parina viime kesänä olen käynyt heinäkuussa Oulun koiranäyttelyssä turistina, mutta nyt tulin ilmoittaneeksi Rännin kehään lauantaille ja itseni talkoilemaan sunnuntaille. Viikonlopun sää vaihtui äärilaidasta toiseen, sillä Ränni kävi vesisateen keskellä pyörähtämässä kehästä laatuarvosanakseen erinomaisen ja minä sain istuskella toimitsemassa aivan pilvettömässä auringonpaisteessa. Mukava talkoopäivä oli, kiitokset vaan seurasta Sari ja Kaisu!

Heinäkuun loppu menikin lähinnä pihapuuhissa ja koirat sai lähinnä vain hengailla pihalla ja käydä välillä vähän uimassa tai ulkoilemassa. Susannan kanssa käytiin sentään Linnanmaalla jotain pientä tottistelemassa ja Valkiaisjärvellä tehtiin metsäjälki ja esineruutu. Tuo maastotreenipäivä ei vain ollut oikein Variksen päivä, sillä esineruudussa se ei ensialkuun meinannut ymmärtää edetä takaosaan ollenkaan ja jälkikin meni kiukkuisia muurahaisia sätkyillessä. Metsien muurahaisongelman välttääkseni kävin sitten yksi ilta tekemässä Varikselle jäljen pellolle. Nameja oli joka 3.-5. askeleella, pituutta ehkä 400 askelta, kulmia kaksi ja esineitä kolme. Tämä meni onneksi taas ihan hyvin.